keskiviikkona, helmikuuta 27, 2008

Kaalipataa

Käytiinpä Taivalkoskella äitini äitiä tapaamassa. 84 vuotta and still going strong. Asuu itsekseen ja järki pelaa. Upeaa! Tyttöä vähän jännitti, kun ei ollut aiemmin häntä tavannut. Mutta kuten tavallista, alkuarastelun jälkeen juttua piisasi.

Olisihan siellä voinut samalla takavuosien mäkikotkia bongata. Mutta eipä kiinnostanut. Nykäs-Matti sijoittui näemmä viidenneksi 40-44-vuotiaiden sarjassa. Hienoa, jos mies on vihdoin saamassa palikat järjestykseen.

Reissusta tultuamme tein kaalipataa ja illan päälle kävin vielä 8.7 km juoksemassa parilla kovemmalla pätkällä höystettynä. Hyvä oli tuntuma ja huomenna juostaan pidemmästi.

- öljyä pannulle ja mausteet, paista jauheliha 200g/henk.
- siirrä kattilaan, lisää pilkottu kaali
- hauduta kunnes kaali pehmenee
- puserra valkosipulia lopuksi, mausteeksi suola, yrttejä
- vot!

-gs

4 kommenttia:

Rita kirjoitti...

Kaali on kiva ja monipuolinen kapistus. Kaali kuuluu myös meidän opettajien sanavarastoon, eikö totta? "Painakaa tämä kaaliinne!" :D

gnothi seauton kirjoitti...

Näinhän se on :) Tosin vuorotteluvapaalla puoli vuotta olleena työkuviot on jääneet taka-alalle. Puolen vuoden päästä sitten...

-gs

utuinen kirjoitti...

Mihin sie hukkasit siirapin kaalia hauduttaessasi? Vai onko se turhan kaloreettinen?

gnothi seauton kirjoitti...

utuinen, alakarppauksen näkökulmasta kaloreihin ei tarvitse huomiota kiinnittää.

Sokeria ei ole tarpeen käyttää, makeaa jos kaipaa niin hunaja tai vaahterasiirappi toimii. Kaalipataan tuntuu kuitenkin tarpeettomalta lisukkeelta, onhan kaalissa makeutta omasta takaa muutenkin.

-gs