maanantaina, kesäkuuta 08, 2009

Raimo sydämessäni

Pitkän ja vakavan sairauden myötä tähän on osaksi jo valmistautunut. Appeni oli kuitenkin viime päiviin asti pystynyt toimimaan vaimonsa omaishoitajana ja niinpä kunnon äkillinen romahdus tuli täytenä yllätyksenä. Nyt toivoa ei juuri ole.

Tällaisina hetkinä parasta balsamia on kiitollisena muistella monia hyviä yhteisiä hetkiä sekä katsoa elämäniloa pursuavaa lasta.

Olla olemassa. Tuntea.

Kiitos Elämä.

-gs

7 kommenttia:

olematon kirjoitti...

Syvää Elämän tuntemista sinne koko elämä karun kauniissa skaalassa.

gnothi seauton kirjoitti...

Kiitos. Kuolema tapahtui tänään.

-gs

olematon kirjoitti...

Jos voisin tässä hiljaa olla läsnä sanallisessa muodossa, sen tekisin nyt.

Kaikkea hyvää.

marjaisa kirjoitti...

Parhaimmilllaan se voi tuntua paremmalta kuin kuolema. Vastasyntynyt on murheellinen tapaus, koko pitkä elämä edessä. Kaikki vastoinkäymiset ja myötävaikutukset.

sahrami kirjoitti...

Otan osaa. Minunkin appeni on juuri nyt saattohoidossa. Voimia ja jaksamista teille koko perheelle!

gnothi seauton kirjoitti...

Kiitos. Hautajaisista muodostui kaunis ja koskettava surujuhla. Elämä jatkuu.

marjaisa kirjoitti...

Samoin sanoin kuin olematon, lapsen katseleminen ei ole koskaan turhaa.