tiistaina, joulukuuta 22, 2009

Sana jouluksi

Kristikunnan hiljentyessä joulun viettoon on luonnollista tarkastella Jeesus Nasaretilaisen merkitystä. Mikä tai kuka hän oli (tai on)? Ennen kaikkea; mikä oli hänen tärkein viestinsä?

Raamatun tekstien perusteella Jeesus nosti rakkauden ykkössijalle. Hän kehotti meitä rakastamaan Jumalaa kaikesta sydämestä, mielestä ja voimasta sekä lähimmäistä niin kuin itseämme (Matt. 22:37). Kuka on lähimmäinen? Jokainen (Matt. 5:43-48). Ydinkohtana pidän Jeesuksen ja Tuomaksen keskustelua niin kuin se Johanneksen evankeliumin 14. luvun alussa kuvataan. Siinä Jeesus kertoo menevänsä Isänsä kotiin valmistamaan sijaa opetuslapsille. Hän myös toteaa, että opetuslapset osaavat kyllä tien sinne. Tuomasta vastaus ei kuitenkaan tyydytä, vaan hän kysyy tarkempia ohjeita kuinka löytää perille. Jeesuksen vastaus on yksi raamatun eniten siteerattuja kohtia. "Minä olen tie, totuus ja elämä. Ei kukaan pääse Isän luo muuten kuin minun kauttani." (Joh. 14:6)

Vastaus on miljoonien mielestä skandaali. Kuinka ihmeessä joku ihminen voi sanoa olevansa ainoa mahdollinen tie Jumalan luokse? Tämä on toki tuttu, moneen kertaan kuultu opetus kristitylle. Se on kuitenkin perin hämmentävää ateistille, agnostikolle, muslimille, hindulle, buddhalaiselle ja monelle muulle. Kaksituhatta vuotta sitten elänyt mies tarjoaa itseään vastauksena, ratkaisuna, tienä, elämänä. Ainoana vastauksena, ratkaisuna, tienä, elämänä. Ainoana totuutena. Tämä on klassisen kristinuskon ydinkohta. Tietyn historiassa eläneen henkilön kautta kulkee ainoa tie pelastukseen, taivaaseen, ikuiseen elämään, onneen. Klassinen kristinusko vastaa hämmentyneelle toteamalla, että Jeesus oli Jumalan Poika ja tämän ainutlaatuisen statuksen myötä on mielekästä pitää häntä (ainoana) tienä Jumalan luo.

Tarkastellaan kuitenkin asetelmaa hiukan tarkemmin. Mikä tarkkaan ottaen on Jeesuksen, Jumalan ja Rakkauden suhde? Johanneksen evankeliumin (Joh. 10:30) mukaan Jeesus sanoi olevansa yhtä Jumalan kanssa. Vuonna 325 laaditussa Nikaian uskontunnustuksessa Jeesuksesta todetaan, ”Deum de Deo, lumen de lumine, Deum verum de Deo vero” – Jumala Jumalasta, valo valosta, tosi Jumala tosi Jumalasta. Jumalan ja Jeesuksen olemuksellista ykseyttä siis korostetaan. Mikä sitten on Jumalan ja rakkauden välinen yhteys? Mikäli otamme vakavasti esimerkiksi Johanneksen ensimmäisessä kirjeessä (1. Joh 4:8) esitetyn määrityksen ”Jumala on rakkaus”, päädymme yhtälöihin: Jeesus = Jumala, Jumala = Rakkaus. Arkista matematiikkaa ja logiikkaa soveltamalla näistä seuraa että Jeesus = Rakkaus.

Palataan tämän pohjalta uudestaan Jeesuksen kenties radikaaleimpaan lausuntoon; ”minä olen tie, totuus ja elämä. Ei kukaan pääse Isän luo muuten kuin minun kauttani” (Joh. 14:6). Ylläkuvatun perusteella se voidaan kirjoittaa muotoon

”Rakkaus on tie, totuus, ja elämä. Ei kukaan pääse Isän luo muuten kuin Rakkauden kautta.”

Olisi mielenkiintoista kuulla, miltä näin muotoiltu kristinuskon ydinteesi kuulostaisi ateistin, agnostikon, muslimin, hindun tai buddhalaisen korvissa. Entä miltä se kuulostaisi kristityn korvissa? Miltä se kuulostaa sinun korvissa? Mitä järkesi sanoo? Minun sydämessäni rakkaus tienä, totuutena ja elämänä tuntuu todelta ja oikealta. Järkeni pitää tätä loogisena. Rakkaus on avain, rakkaus on vastaus. ”All you need is love”, kuten Liverpoolin nelikko neljäkymmentä vuotta sitten julisti.

Totuuden etsijän seuraava askel on pohtia rakkautta. Mistä rakkauden löytää? Edellisten yhtälöiden perusteella on yhtä relevanttia kysyä, mistä Jeesuksen löytää tai mistä Jumalan löytää. Matteuksen evankeliumin mukaan Jeesus on paikalla, kun kaksi tai useampi kohtaa hänen nimessään (Matt. 18:20). Luukkaan evankeliumin mukaan Jumalan valtakunta (ja samalla siis rakkauden valtakunta) on sisäisesti ihmisissä (Luuk. 17:21). Näiden perusteella kauas ei siis tarvitse matkata rakkauden löytääkseen. Tie, totuus ja elämä ovat jokaista lähellä.

Miksi sitten Jeesus ei puhunut rakkaudesta, vaan itsestään tienä, totuutena ja elämänä? Miksi ”minä olen tie…” eikä ”rakkaus on tie…”? Selitys piilee nähdäkseni tässä: mikäli Jeesus oli yhtä Jumalan (ja siis rakkauden) kanssa, hänen ei tarvinnut ilmaista dualistisesti "rakkaus on tie...". Dualistinen ilmaisuhan olisi viitannut siihen, että toisaalta on Jeesuksen minuus, joka ilmaisee ja toisaalta on jotakin (rakkaus), johon ilmaisu viittaa (eivätkä nämä välttämättä ole yhtä ilmaisijan tietoisuudessa, saati olemuksessa). Nyt kuitenkin Jeesuksen ja Jumalan (ja siis rakkauden) olemusten välillä vallitsee Raamatun kirjoitusten perusteella niin vahva yhtäläisyys, että Jeesus puhuu Jumalana (ja rakkautena) minä-muodossa. Jeesuksen puhe on siis ihmisenä ilmentyvän rakkauden (ja Jumalan) puhetta.




Tie, totuus ja elämä – sisäisesti meissä? Jumalallinen rakkaus – sinussa ja minussa? Jouluevankeliumi kertoo Jeesus-lapsen syntymästä ankeaan ympäristöön, talliin, eläinten keskelle. Kuvauksen myötä ajatukset yleensä rientävät parin tuhannen vuoden taakse, kauas Betlehemiin. Kuvittelemme öisen lammaskedon paimenineen, tähtitaivaan enkeleineen sekä tallin, jossa joulun ihme on juuri tapahtunut. Ehkäpä meidän ei sittenkään tarvitse matkata ajallisesti ja paikallisesti niin kauas. Entä jos jouluevankeliumin todellinen tarkoitus onkin esittää kuva rakkauden syntymisestä tässä ja nyt? Jospa evankeliumin talli on vertauskuva keskeneräisestä ihmisestä? Talli ja seimi sijaitsevatkin sisällämme, sydämessämme. Marian, Joosefin ja eläinten voidaan ajatella kuvaavan ihmisen eri ulottuvuuksia; Joosef edustaa henkistynyttä älyä, Maria henkistynyttä tunnetta ja tallin eläimet ihmisen viettejä, jotka tässä asetelmassa ovat rauhoittuneet. Joosefia voi myös pitää ihmisen animuksen (sielun miesprinsiippi) ja Mariaa animan (sielun naisprinsiippi) universaalina kuvana. Henkisen tien kulkijan sisäinen eheytyminen merkitsee älyn ja tunteen harmonista liittoa, jonka tuloksena joulun ihme tulee todeksi - syntyy jotakin uutta, kaunista, herkkää, viatonta. Sisäisen seimen äärellä kulkija saa todistaa rakkauden syntyneen. Rakkauden, joka on tie, totuus ja elämä.

Rauhallista Joulua!

-gs

(kuva http://www.egythai.com/Images/Insides/tbl_Package_Gerard_van_Honthorst.jpg)

perjantaina, joulukuuta 04, 2009

1980-luvun alun taikaa (musiikkimuistoja, osa n)

80-luvun alussa Kuusamon Kino-Nilolla järjestettiin disko ja sinnehän piti mennä silloisen tyttöystävän kanssa. Ohjelmassa oli musavisa, jossa nopein kappaleen tunnistaja palkittiin.

Pari tahtia kun tuli tätä niin erehtymisen vaaraa ei ollut.

Palkinto?




Nimikirjoituksilla varustettuna.

En varsinainen fani koskaan ollut, koska Beatles oli nuoruuteni #1. Mutta tämä balladi on kuva nuoren romantikon sisimmästä.



Ja balladien balladi nuoruuteni vuosilta on tietysti tämä



taas aamulla heräilen
vierestäs venytellen
varpaitani naksutellen
olen onnellinen

nuuhkin ihoasi kivaa on
lämpimässä alla
lämpimässä alla peiton
jonka alle aamun,aamun,aamunkoiton
suo maailma
joka mulle soi ton,soi ton
Päävoiton


Kun balladiosastolle päädyin niin ehkä kauneinta suomalaista rocklyriikkaa jousien kera. Isokynä itse. Samoja aikoja edellisten kanssa.



"Pieni ja hento ote ihmisestä kiinni
Aivan sama tunne kuin koskettava tuuli
Pieni ja hento ote - siinä kaikki

Olemisen riemu ei ravistele olkapäitä
Runoilijan kehto ei ole ruusuista tehty koskaan
Hiljaisuuden huntu ei milloinkaan petä kuulijaa
Mikä nämä yhdistää? Rakkaus suureen elämään"

Ja tietysti Fame! Tämä TV-sarja 1982-84 oli jotakin käsittämätöntä.

- Jorma Ronkainen (onnessa.com)

keskiviikkona, joulukuuta 02, 2009

Tulkintaa osa 1 (Matka sisimpään)

- Mielenkiintoinen uni. Mitä arvelet?

- Yleisellä tasolla voi nähdä kolminaisuuden. Kolme henkilöä, kolme ympäristöä.

- Mitä henkilöt edustavat?

- TT, R ja K ovat samaa sukupuolta unennäkijän kanssa ja niinpä ne edustavat joko varjoa tai itseä. Varjo esiintyy yleensä unessa epämiellyttävänä hahmona, jonka tehtävä on tuoda tietoisuuteen siitä poissuljettuja ja kiellettyjä ominaisuuksia. Assosiaatioideni perusteella tästä ei ole kysymys.

- Millaisia assosiaatiosi ovat?

- Tunsin TT:n kovana työntekijänä. Arvostin hänen ammattitaitoaan mutta toisaalta hiukan ihmettelin hänen työkeskeisyyttään. Ja hänen kovaa tupakointiaan. Minulle tuli vaikutelma, että työ merkitsi hänelle tärkeintä asiaa elämässä. Toki pidän myös itse työtä merkittävänä elämässäni mutta toisaalta en koe sen oleellisesti määrittävän minuuteni perustaa. Tapanani ei ole tuoda työasioita kotiin. Perhe on tärkeämpää kuin työ.

- Entä R?

- R oli paras ystäväni armeijassa. Olimme tupakavereita AUK:ssa ja RUK:ssa. Pidimme paljon hauskaa yhdessä. Arvostin ja arvostan R:n rehtiyttä ja huumorintajua. Treenasimme yhdessä. Juoksulenkkejä ja punttisalia. AUK:ssa toimin oppilaskunnan puheenjohtajana ja R oli muistaakseni sihteeri. R valitsi armeijauran. Itse en missään vaiheessa kokenut armeijan olevan minun juttu. Olen kuullut seireenien laulun, mutta sydämessäni olen pasifisti. Monista kertausharjoituksista huolimatta. Tai niiden vuoksi. Olen reservin yliluutnantti ja myönnän tuntevani siitä rahtusen ylpeyttä.

- Ja K?

- Olin K:n kanssa samalla luokalla yhdeksän vuotta. Peruskoulussa. Miellän K:n urheilijana, lujana persoonana. Oli hyvä hyppäämään korkeutta. Arvostin häntä ja muistan lapsuudessani kerran vierailleni hänen luonaan. Toisaalta välillämme oli jonkinlainen jännite. Kolmannen tai neljännen luokan luokkakuvassa hymyilin eturivissä yhdessä T:n kanssa. K kurkisti välistämme pelleilevä irvistys kasvoillaan. Kuvan julkistamisen jälkeen K sanoi minulle jotakin ilkeää. Arvaukseni on, että K:a nolotti oma habitus kuvassa ja ehkä hän kuuli siitä toisiltakin. Kontrasti oli kuvassa vahva minuun ja T:n verrattuna. Olin ala-asteella huumoriveikko, pelle. Siihen liittyen muistan K:n joskus sanoneen "kyllä räkänokastakin mies tulee mutta ei tyhjän naurajasta".

- K lienee keskeisin hahmo unessa?

- Siltä vaikuttaa. Kaksi ensimmäistä assosiaatiota hänestä ovat urheilu ja alko.

- Urheilu ja alko?

- Urheilu on minulle tärkeä asia. Se on ollut tärkeää noin kymmenvuotiaasta saakka. Minä arvostan kehoani. Ajattelen, että ilmennän itseäni tässä maailmassa kehoni kautta. Siispä on tärkeä pitää käyttövälineestä huolta. Lankeamatta kuitenkaan kehonpalvontaan.

- Entä alko?

- Lukion jälkeen opiskelimme samassa kaupungissa ja jossakin vaihessa K toimi alkossa myyjänä. Havaitsen tässä kohtaa jännitteen. Ensimmäinen ajatukseni tosin on, että alkon myyjä on hallitusti tekemisissä alkoholin. Tämän voisi tulkita viittaavan siihen, että minäkin voin olla hallitusti tekemisissä alkoholin kanssa. Toisaalta on henkisiä malleja, joissa alkoholista pidättäytyminen katsotaan ehdottomaksi edellytykseksi vihkiytymisen tiellä. Lisäksi olen klaanissani nähnyt monen kaatuvan alkoholiin. Joten en ole aivan varma unen viestistä tässä kohtaa.

- Mikä koit nuo kolme henkilöä unessasi? Olivatko he uhkaavia?

- Eivät olleet. Koin että olen hyvissä väleissä jokaisen kanssa. TT ja R jäivät elämään omaa elämäänsä, joka ehkä jälkikäteen analysoituna olisi voinut olla myös minun tieni, ainakin teoreettisella tasolla. Elävässä elämässä olen kuitenkin valinnut toisin. Unessa jatkoin matkaa K:n kanssa.

- Tuon perusteella ne eivät olleet varjosi ilmentymiä.

- Niin, eivät olleet. Varjo tosin esiintyy yleensä unennäkijän kanssa saman sukupuolen hahmona, mutta tyypillisesti se koetaan uhkaavana tai halveksittavana hahmona. Tästä ei unessani ollut kysymys.

- Voisiko todella kyse olla itsen ilmentymisestä?

- Niin. Sitä olen tässä miettinyt. Mutta yleensä itse esiintyy Kristuksena tai Buddhana tai muuna vastaavana hengen jättiläisenä. Tai jonakin vahvana symbolina.

- Muitakin mahdollisuuksia on.

- On toki. Tulkintani tässä kohtaa menee niin, että unen hahmot kuvaavat minän eri kehitysvaiheita. TT ja R ovat edustaneet ja opettaneet hyviä asioita mutta toisaalta he ovat ilmentäneet myös ideaaleja, joihin en ole voinut sydäntäni kiinnittää. TT:n ja R:n hahmot voisi kiteyttää niin, että olen integroinut minuuteeni jotakin TT:n piirteistä ja jotakin R:n piirteistä.

- Entä K?

- Nähdäkseni hän edustaa unessa luotettavaa seuralaista, jonka kanssa lähden merelle. Siis tutkimaan tiedostamatonta.

-gs

(kuva Katowice, Puola, huhtikuu 2005)