sunnuntaina, elokuuta 31, 2014

Vain sanoja?

Sinä ja minä. Nyt. Tässä.

Tätä kohtaamista ei olisi, jos olisin vaiti. Siksi sanoja, käsitteitä, kuvia… Siksi.

Yritän tehdä tienviittoja, jotka osoittavat oikeaan suuntaan. Ne kaikki osoittavat tässä hetkessä asustavaan Onneen.

Miksi vaivautua?

Onnen vuoksi. Onnessa todellisuus paljastuu mysteeriksi, jossa erillisyys haihtuu. Onni on yllättävää rakastumista tähän hetkeen. Yhä uudestaan.

Onnen ydintä on rajaamisen ja omistamisen sijaan yhteys ja jakaminen. Onnen löytöjä ei tarvitse mustasukkaisesti varjella. Siinä missä egolle on happea: ”kell onni on, se onnen kätkeköön”, Onnen todellisuudesta käsin pätee: ”kell onni on, se onnen jakakoon!”

Kiitos tästä kohtaamisesta. Onnekasta tätä hetkeä Sinulle!

- Jorma Ronkainen (facebook.com/OnKaikki)

torstaina, elokuuta 28, 2014

Ruoho on vihreämpää

Mielesi saattaa supattaa, että ruoho on vihreämpää aidan takana.

Sinä hymyilet.

Tiedät sydämessäsi, että huomiosi lämpimässä valossa tämä hetki alkaa kukoistamaan.

- Jorma Ronkainen (facebook.com/OnKaikki)

keskiviikkona, elokuuta 27, 2014

Tunteilua

Olet luultavasti kuullut, että olisi viisasta oppia käsittelemään ja hallitsemaan tunteitaan. Ohjeen tarkoitus on epäilemättä hyvä, mutta että "käsittelemään" ja "hallitsemaan"? Minusta tämä kuulostaa liukuhihnatyöltä. Seisot hihnan äärellä, ja sieltä jostakin niitä vyöryy - tunteita. Miellyttäviä, epämiellyttäviä, musertavia, ylitsevuotavia… tunteita, tunteita, loputtomiin tunteita. Ei muuta kuin rohkeasti käsiksi; viipaloimaan, pussittamaan ja punnitsemaan! Työ on tehtävä täsmällisesti ja tehokkaasti, jotta tuloksena olisi kaikin puolin moitteetonta ja tasalaatuista tavaraa. Tarralappu pussin kylkeen ja siinä se on - 100 grammaa 100% käsiteltyjä tunteita!

Asioita ja esineitä käsitellään. Tunteet eivät ole kumpaakaan. Ne eivät ole myöskään vihollisia, joita vastaan olisi taisteltava. Tunteet eivät ole sinusta erillään oleva saareke. Voit toki rakennella sisäisiä patoja ja poteroita, voit kaivaa ojia ja vallihautoja. Voit pyrkiä osoittamaan tunteille niiden oma paikka. ”Tässä teidän kuuluu olla. Olkaa kiltisti ja ennen kaikkea - olkaa hiljaa. Älkää häiritkö! Tässä ei ole aikaa tunteilulle. Minulla on tärkeää tekemistä. Palaan teidän pariin jos muilta kiireiltä ennätän.” Tämänkaltaiset ratkaisut ovat yleisiä ja ne saattavat toimia jonkin aikaa. Sitten se tapahtuu. Ojat tulvivat ja padot murtuvat.

Tunteet eivät ole seisovaa vettä. Ne ovat elämän liikettä sinussa ja sinun kauttasi. Ne ovat sinun ainutlaatuista sykettä tässä hetkessä. Ne ovat energiaa, elävää voimaa. Tunteet eivät ole käsittelemistä varten – tunteet ovat tuntemista varten. Älyllisten väistöliikkeiden, kyyristelyn, vastakkainasettelun, ehdollistuneiden luokittelujen, tarinoiden ja tulkintojen sijaan tunteet kutsuvat sinua lähemmäksi. Luota kehosi viisauteen ja suo energian liikkua sinussa. Näin elämä koskettaa sinua juuri nyt. Tunnetko? Mene vielä lähemmäksi. Kyllä – toisinaan sinua pelottaa. Et tiedä mistä tämä epämääräinen polttava tunne vatsan seudulla johtuu. Selitysten sijaan suot tunteelle lempeän huomion. Pidät tunnetta sylissä ja kuuntelet sitä. Lokeroinnin sijaan hyväksyt tunteen sellaisena kuin se on nyt, käsittämättömänä, arvaamattomana. Syiden ja seurausten puntaroinnin sijaan lausut: ”Sinä olet tervetullut.” Saattaa olla, että myötätuntoisen läsnäolosi lämmössä alkaa tapahtumaan ihmeitä.

- Jorma Ronkainen (facebook.com/OnKaikki)

tiistaina, elokuuta 26, 2014

Tähtiin kirjoitettu

Tunnetko tämän hetken? En nyt tarkoita tämän hetken älylliskäsitteellistä viipalointia ja nimeämistä. Tunnetko kuinka tämä hetki koskettaa sinua? Tämä hetki pitää sinua sylissään ja samalla tämän hetken käsittämättömyys kaipaa sinun lämmintä ja myötätuntoista huomiota.

Tunnetko kuinka elämän energia virtaa ja värähtelee sinussa ja sinun kauttasi? Tunnetko tämän hetken ainutlaatuisuuden? Elämä ilmenee juuri nyt juuri tällä tavalla. Sinä tapahdut, sinä virtaat tässä hetkessä. Tämä hetki ja sinä - käsittämätön kaksikko, joka ei ole virhe, joka pitäisi korjata tai ongelma, joka olisi ratkaistava. Tämä hetki ja sinä - rakastavaiset, hehkuvaiset. Tämä hetki ja sinä - tähtiin kirjoitettu rakkaustarina.

- Jorma Ronkainen (facebook.com/OnKaikki)

perjantaina, elokuuta 22, 2014

Satumaa

Mielesi saattaa uskotella, että onni koittaa vielä joskus, jossakin, sitten kun... Sateenkaaren pää häämöttää jo horisontissa. Enää vähän matkaa. Onni koittaa sitten kun saat uuden työpaikan, puolison, asunnon, auton... Taivas aukeaa sitten kun suoritat vielä yhden tutkinnon, saat palkankorotuksen, saavutat mainetta ja mammonaa. Saavut onnen satumaahan sitten kun koittaa viikonloppu, vuosiloma, sapattivapaa, eläkepäivät.

Mielelle ei mikään riitä. Saavutettuaan jotakin, se huomaa että kaikki onkin ennallaan ja sateenkaaren pää on siirtynyt toiseen paikkaan. Se jatkaa juoksuaan onnen perässä kunnes se väsyy. Riittävän monta kertaa petyttyään mielen strategia vaihtuu. Mielesi vakuuttaa, että "onni on itse asiassa vain tyhjää haihattelua, tuulen tavoittelua". Se rakentaa ympärilleen kyynisyyden ja epäluulon panssarin, jota se nimittää realismiksi ja elämäntaidoksi. Se linnoittautuu kylmään poteroonsa ja suodattaa kaiken kohtaamansa pessimismin läpi. Mieli haukottelee elämän ilmiöiden äärellä: "Tämä on jo nähty. Tämä on jo tehty. Kerro minulle jotakin uutta."

Onnen ulkoistamisen sijaan katse kannattaa kääntää tähän hetkeen. Sateenkaaren pää sijaitsee hyvin lähtellä. Polku onnen satumaahan on maailman lyhin polku. Kun et enää samaistu mieleesi, koet ja näet tämän hetken niin kuin se on, suoraan, mielen suodattimien ohitse. Harmaa arki haihtuu ja kaikki näyttää ja tuntuu jotenkin kirkkaalta, läpikuultavalta, elävältä. Tuulessa taipuvat ruohonkorretkin ilmentävät ylimaallista kauneutta. Tämän hetken taianomaisuus lyö sinut ällikällä. Olet kiitollinen tästä hetkestä. Tunnet itsesi etuoikeutetuksi kaiken tämän ylenpalttisen runsauden keskellä. Sydämessäsi tunnet, että kaikki on juuri niin kuin sen kuuluu olla. Elämä on kaikkea muuta kuin tylsää. Se on jännittävää, mutta sittenkin turvallista.

Niinpä et enää etsi onnea maailmalta, jostakin tuolta, tulevaisuudesta. Et enää haikaile mennyttä onnea, et kaipaa paluuta eiliseen. Sen sijaan olet läsnä tässä hetkessä, tässä kohtaamisessa. Olet läsnä tälle ihmiselle, tälle ruohonkorrelle. Et vaadi, että joku ihminen, asia tai tilanne tekee sinut onnelliseksi. Tämä hetki osoittautuu aarrearkuksi, jonka päällä olet istunut ja tähynnyt sateenkaaren päähän, satumaahan.

- Jorma Ronkainen (facebook.com/OnKaikki)

torstaina, elokuuta 21, 2014

"Jumala" on kokemus

"Jumala" on kokemus

käsittämättömyydestä

käsittämättömyyden liikkeestä sinussa

käsittämättömyyden kosketuksesta

elävästä yhteydestä tähän hetkeen

tämän hetken ainutlaatuisuudesta

tästä sisäänhengityksestä

rakkaudesta

tästä kaikesta

"Jumala" on kokemus

- Jorma Ronkainen (facebook.com/OnKaikki)

keskiviikkona, elokuuta 20, 2014

Ihana käsittämättömyys

Kokemus tästä hetkestä on aina ”valmis”, ”oikea”, "validi", "relevantti", "oikeutettu". Elämä ja todellisuus on niin kuin se on juuri nyt. Et kuitenkaan tartu mihinkään tarinaan esimerkiksi armottomasta elämästä ja sinusta sen uhrina. Sen sijaan olet yhdessä tarinoista paljaan kokemuksen kanssa. Et käännä selkää epätoivon tai tuskankaan kokemukselle, vaan suot sille tilan ja huomion. Et käy sisäistä sotaa kokemustasi vastaan, vaan suhtaudut siihen hyväksyvästi, myötätuntoisesti, jopa rakastaen. Ehkä huomaat sittenkin vastustavasi kokemusta? Jokin sinussa on vastahakoinen, kenties epävarma ja pelokaskin. Sekin on sallittua, sekin mahtuu tämän hetken avaraan, rajattomaan tilaan.

Katsot kokemusta uteliaasti. Voit astua lähemmäksi. Katsot kokemusta niin kuin näkisit, tuntisit, kuulisit, haistaisit ja maistaisit sen ensimmäistä kertaa. Kokemus on ainutlaatuinen. Päästäessäsi irti odotuksista, tarinoista ja tulkinnoista näet ja koet tämän hetken elävyyden. Käsitteillä kuorrutetun, elottoman tarralapputodellisuuden sijaan tunnet olevasi loputtoman arvoituksen äärellä. Tunnet miten elämä liikkuu sinussa. Tunnet miten sinä liikut elämässä. Sinä ja elämä. Elämä ja sinä. Et enää tiedä kumpi on kumpi. Et enää epäröi myöntää, ettet tiedä mistä tässä hetkessä on kysymys. Mieletöntä. Ihanan käsittämätöntä. Tämän hetken taianomaisuus lyö sinut ällikällä.

- Jorma Ronkainen (facebook.com/OnKaikki)

tiistaina, elokuuta 19, 2014

Elämän polte

Toisinaan jokin ajatus jää vaivaamaan sinua. Ajatus kertoo sinun kärsineesi epäoikeudenmukaisuutta ja vääryyttä. Sinusta tuntuu pahalta. Haluat ajatella jotakin muuta, mutta ajatus on erityisen itsepintainen. Se palaa uudestaan ja uudestaan. Sinusta tuntuu yhä pahemmalta. Märehdit ja murehdit. Ryvet itsesäälissä. Kärsit. Katkeroidut. Koet olevasi uhri.

Sinun ei tarvitse taistella ajatusta vastaan. Joka kertaa kun huomaat uppoutuneesi samaan itsepintaiseen ajatusten kierteeseen, voit kiittää itseäsi siitä että huomasit takertuneesi. Voit hengittää syvään ja päästää irti. Ajatusten ja tarinoiden sijaan voit kääntää huomiosi tunteeseen, jonka ajatus on herättänyt. Tarinoista ja tulkinnoista riisuttu tunne on paljasta ja puhdasta energiaa. Se ei ole hyvää eikä se ole pahaa. Tunne on elämän liikettä, jonka voit tuntea kehossasi. Sydämesi tuntuu pakahtuvan. Vatsaasi korventaa. Sisäinen liikkumatila saattaa käydä sietämättömän ahtaaksi. Ehkä pelkäät, ettet kestä tätä musertavaa painon tunnetta. Tuntuu kuin elämän energia ravistelisi sinut rikki. Tällöin voit keskittyä hengitykseen. Tämä sisäänhengitys. Tämä uloshengitys. Hengitys on elämän ainutlaatuista liikettä sinussa.

Olet elävä. Olet avara tila, jossa elämän energia liikkuu. Olet syli, jossa tunne sykkii. Ehkäpä jotakin rikkoutuu jonkin uuden murtautuessa esiin. Et ole mikään eloton tarinoiden, ajatusten ja uskomusten kulissi, jota on varjeltava maailman tuulilta. Et ole mikään saavutusten kokoelma, jota kelpaa seurapiireissä esitellä. Olet enemmän. Paljon enemmän.

Tämä hetki polttaa tuhkaksi luutuneet käsityksesi siitä kuka olet ja kuinka elämäsi piti sujua. Olet arvoitus. Olet sanaton läsnäolo, joka todistaa ajatusten, aistimusten, tunteiden ja tuntemusten tulemisen ja menemisen tietoisuuden rajattomassa maisemassa. Olet rajaton taivas, joka empimättä hyväksyy niin puota- kuin sadepilvetkin. Olet tuuli, joka taivuttaa viljankorsia. Tila, jossa valo ja varjo tanssii. Myötätunto. Olet elämä.

- Jorma Ronkainen (facebook.com/OnKaikki)

perjantaina, elokuuta 15, 2014

Rakkauden tie

Julkaisu käyttäjältä On.

torstaina, elokuuta 14, 2014

Levätä olemisessa

Julkaisu käyttäjältä On.

keskiviikkona, elokuuta 13, 2014

Vapaus

Mielessäsi risteilee toisinaan arvostelevia, epäystävällisiä ja väheksyviä ajatuksia itseä tai toisia kohtaan. Ajatuksesi ovat tällöin kuin piikkilankaa, johon takerrut. Uskot ajatuksiasi. Olet mielestäsi oikeassa. Olet ajatuksiesi vietävänä. Puhiset ja pihiset. Rimpuilet piikkilangassa. Kärsit.

Sitten tapahtuu jotakin yllättävää. Havaitset sinussa tai toisessa jotakin, joka ei sovi mielesi lukkoon lyömään käsitykseen. Käsissäsi on epämääräisen oloinen palikka, joka ei mahdu mielesi luomaan lokerikkoon. Mitä teet? Mielesi haluaa kenties julistaa: "poikkeus vahvistaa säännön". Suljet silmäsi tai sullot ja survot palikan johonkin lokeroon. Mieli vakuuttaa, että nyt maailmassa on taas järjestys. Se on mielen tehtävä. Mieli hakee johdonmukaisuutta, sääntöjä, ennustettavuutta ja järjestystä tämän hetken käsittämättömyydestä. Mieli kutoo loogista tarinaa sinusta ja toisista - tarinaa, jossa on alku, keskikohta ja loppu. Mieli luo ajatuksen ajasta, jotta se voisi käsittää mistä tässä hetkessä on kysymys.

On toinenkin mahdollisuus. Sinun ei tarvitse taistella ajatuksiasi eikä mieltäsi vastaan. Mieli seilaa sinne ja tänne. Ajatuksia tulee ja niitä menee. Sinun ei tarvitse kuitenkaan lähteä seuraamaan jokaista. Lepäät tyyneydessä ja toteat: "Kyllä ajatuksia mahtuu ja mielellä on tilaa seilata tämän hetken rajattomassa maisemassa."

Sinä olet vapaus.

- Jorma Ronkainen (facebook.com/OnKaikki)

tiistaina, elokuuta 12, 2014

Korkealaatuinen "ei"

Olet luultavasti kuullut myönteisestä, hyväksyvästä läsnäolosta tässä hetkessä. Se ei tarkoita, että sinun pitäisi sanoa kaikelle aina "kyllä". Se ei tarkoita, että sinun pitäisi aina sietää ja niellä kaikki. Se ei tarkoita, että sinun pitäisi alistua jokaisen kynnysmatoksi.

Tämä hetki on iso "kyllä". Tämä hetki on niin valtava "kyllä", että se sallii sinun lausua myös "ei". Itse asiassa toisinaan on rakkauden teko lausua "ei". Kyseessä on tällöin myönteisestä, hyväksyvästä läsnäolosta käsin lausuttava korkealaatuinen "ei".

- Jorma Ronkainen (facebook.com/OnKaikki)

maanantaina, elokuuta 11, 2014

Ajasta ikuisuuteen

Toisinaan sinua pelottaa. Kokemus tästä hetkestä on ahdistava. Puristaa. Polttaa. Onnen hetket ovat vain kaukainen muisto. Koet epäonnistuneesi. Itsesyytöksiä. Epätoivoa. Ajatukset kiertävät kehää. Olet pakokauhun partaalla. Pelkäät romahtavasi. Koet ettet selviydy tästä haasteesta. Haluat paeta. Haluat vaistomaisesti kääntää tälle kokemukselle selkäsi. Haluat selittää ja tulkita tuskaa, jotta se hellittäisi. Haluat vaihtaa tämän kokemuksen johonkin toiseen, johonkin mieluisampaan. Mikä tahansa kelpaa, mutta ei tämä. Haluat parantua. Haluat eheytyä. Haluat tulla vahvaksi. Viisaaksi. Haluat onnistua elämässä. Haluat olla onnellinen. Kaipaat rakkautta. Mutta tämä tuska. Tämä ei hellitä. Se pitää sinua rautaisessa otteessaan. Kaikki haaveet, kaikki unelmat - mennyttä. Haluat unohtaa. Levätä. Mennä pois. Haluat olla rauhassa.

Malta hetki. Mitäpä jos kohtaat tämän hetken, tämän kokemuksen sellaisena kuin se todella on? Päästät hetkeksi irti tarinoista ja tulkinnoista. Lakkaat vertaamasta tätä kokemusta johonkin menneeseen tai mahdollisesti tulevaan. Mitä tämä kokemus on? Et käännä selkääsi. Käsitteellisten tarralappujen ja pakkomielteisen älyllistämisen sijaan tunnustelet kokemusta. Tässä sykkii elämä. Tunnetko? Ehdollistuneiden luokittelujen ja tulkintojen sijaan menet lähemmäksi. Tässä värähtelee energia. Tunnetko? Kehosi on energiaa. Elämä koskettaa sinua juuri nyt. Menet vielä lähemmäksi. Polttava tunne vatsan seudulla. Rintakehän liike. Ilmavirta nenässä. Vielä lähemmäksi. Näetkö valon ja varjon, muotojen ja liikkeen leikin? Mille tämä kokemus maistuu? Miltä se tuoksuu? Kokemus tästä hetkestä on arvoituksellinen kimppu ajatuksia, aistimuksia, tuntemuksia, tunteita – käsittämätöntä energiaa, säkenöivää voimaa hyvän ja pahan tuolla puolen.

Ehkäpä unelmien pitikin murentua. Haaveesi siitä miten elämäsi tulisi sujua – ehkä siitä piti päästää irti. Sinä ja sinun elämäsi… jonkinlainen projekti? Sinä uskoit, että ne ovat kaksi erillistä asiaa. Tämä polttava kokemus, tämä kirkas valo ei tunne erillisyyttä. Sinä ja elämä – yksi ja sama. Sinä ja elämä – tämä käsittämätön tanssi. Sinä ja elämä – erottamattomat. Sinä ja elämä – rakkaus. Tämä hetki, tämä kokemus ohjaa sinua. Tämä energia – sinä olet sille koti. Et tiedä mitä tapahtuu seuraavaksi, mutta tässä kokemuksessa on outo lumous. Polkusi on tämä askel. Elämä on tämä hetki. Tämä sisäänhengitys. Tämä uloshengitys. Tämä tunne epätoivosta, romahtamisesta ja pelosta – ehkä tämä onkin kutsu? Elä entistä syvemmin, rikkaammin, vapaammin, aidommin. Tämä kokemus mahalaskusta ja toivottomuudesta – ehkä tämä onkin muistutus? Olet enemmän ja ihmeellisempi kuin mikään mielen tai toisten sepittämä tarina sinusta.

Olet aivan hiljaa. Olet niin hiljaa, että kuulet kukkien viisauden. Ne eivät muistele eilistä, eivätkä mieti huomista. Ne eivät märehdi mennyttä talvea eivätkä murehdi tulevaa syksyä. Kukat tanssivat tuulen kanssa ja kuiskaavat: "Nyt se tapahtuu. Tätä se on. Ajasta ikuisuuteen - ei sitten kun aika jättää, vaan nyt. Ajasta vapautuminen on tässä hetkessä elämistä. Kokemuksesi vaihtelee, mutta se tapahtuu aina ja vain nyt. Kokemus on jatkuvassa liikkeessä, mutta tila jossa se ilmenee, on ajaton. Se on kotisi. Se olet sinä. Sinä olet se. Tämä käsittämätön.

Lumoavaa tätä hetkeä!

- Jorma Ronkainen (facebook.com/OnKaikki)

sunnuntaina, elokuuta 10, 2014

Sinusta on moneksi

uskonto parhaimmillaan kartta
pyhän kokemisesta
kuuta
osoittava sormi
inspiroiva kertomus
elävästä totuudesta

pahimmillaan
vallankäytön väline
kiveenhakattujen dogmien
eloton kokoelma
oppirakennelma
jonka äärelle
leiriydyt
kiistelet kuihdut kelotut

sinä
kartanpiirtäjä
kirjanoppinut
kivenhakkaaja

sinä
temppeli jossa
pyhän voi
kohdata kokea

sinä
elävä totuus
arvoitus
mysteeri
pyhä

sinusta on moneksi

- Jorma Ronkainen (facebook.com/OnKaikki)

perjantaina, elokuuta 08, 2014

Kiitos sinulle!

Kiitos kun olet tässä. "Tuolla", "siellä", "lähellä" ja "kaukana" ovat vain ajatuksia kun taas kokemus tästä hetkestä on konkreettinen ja kehollinen. Kokemus tästä hetkestä on elämän energian ainutlaatuista virtaamista ja värähtelyä sinussa ja sinun kauttasi.

Tämä hetki on elävä. Tunnetko?

- Jorma Ronkainen (facebook.com/OnKaikki)

keskiviikkona, elokuuta 06, 2014

Olet "On"-nessa

Tämä hetki on aina luonasi. Kokemuksesi tästä hetkestä vaihtelee, mutta tämä hetki ei hylkää sinua eikä käännä sinulle selkäänsä. Se on luonasi kun nukahdat ja vieressäsi kun heräät. Tämä hetki "On". Olet aina perillä. Olet aina rakastettu. Olet aina "On"-nessa.

- Jorma Ronkainen (facebook.com/OnKaikki)

maanantaina, elokuuta 04, 2014

Avoin portti

Mihin sinulla on kiire? Sisimpäsi on ajaton. Sisimpäsi on iätön. Se viihtyy tässä hetkessä ja rakastaa hitautta. Maltatko sinä pysähtyä hetkeksi ja kuunnella itsesi hiljaisuutta - sen ajatonta viisautta? Astu lähemmäksi. Tämä hetki on avoin portti. Olet aina tervetullut. Tunnetko sisimpäsi lempeän läsnäolon, hellän kosketuksen? Virhettä ei ole tapahtunut. Olet perillä. Olet rakastettu.

- Jorma Ronkainen (facebook.com/OnKaikki)

perjantaina, elokuuta 01, 2014

Kuiskaus

Kokemuksesi tästä hetkestä tuntuu toisinaan ahdistavalta. Olo on eksynyt, tuskainen, haavoittunut. Tuntuu siltä kuin olisi tapahtunut jokin suuri virhe. Jotakin on peruuttamattomasti rikki, mahdollisuudet ovat menneet ja peli on pelattu. Projekti nimeltä elämä on karahtanut kiville. Tällä kertaa lopullisesti. Sinut on lyöty. Mieli toistaa ties monennenko kerran tarinaa, jossa sinulle on langennut heikon, tyhmän, surkimuksen, epäonnistujan, syyllisen, häviäjän, marttyyrin tai hyväksikäytetyn osa. Saattaapa mielesi vakuuttaa, että olet niitä kaikkea. Sinä uskot. Nielet tarinan. Uskot mieltäsi. Olet syvällä mielesi kaivamassa kuopassa. Makaat paikoillasi. Ruoskit itseäsi. Itket. Kiroat. Huudat. Sadattelet elämän epäoikeudenmukaisuutta.

Ehkä sittenkin kaipaat pois kuopasta. ”On oltava jotakin parempaa”, ajattelet. Mielen jukeboksin uusinnat uuvuttavat. Haluat kääntää niille selkäsi. Haluat unohtaa. Päätät paeta. Shoppailua, pelejä, kirjoja, elokuvia, sosiaalista mediaa, purjehdusta, puutarhanhoitoa, ruokaa, alkoholia, irtosuhteita, urheilua… mitä tahansa muuta kuin tämä masentava kokemus, tämä surkea tarinoiden kavalkadi, tämä viheliäinen hetki elämässä. Haluat kirjoittaa uuden paremman tarinan, jossa sinulla on kiinnostava rooli.

On muitakin mahdollisuuksia. Mielesi uskoo tietävänsä, mistä elämässä ja tässä hetkessä todella on kysymys. Se sepittää tarinaa sinusta ja paikastasi tässä maailmassa juuri nyt. Tarinassa tämä hetki leimataan pikaisesti hyväksi, huonoksi, arvokkaaksi, arvottomaksi, hyödylliseksi, hyödyttömäksi, mielenkiintoiseksi, tylsäksi… mutta onko todella niin, että tunnet tämän hetken? En nyt tarkoita mitään tarinaa, en mitään älylliskäsitteellistä kuvausta tästä hetkestä. Tunnetko mitä tämä hetki on sellaisenaan, käsitteistä paljaana? Tunteminen on konkreettista aistimista. Kehosi on käsittämättömän monimutkainen ja herkkä elämän mestariteos. Tämä hetki on kehosi kokemus väreistä, muodoista, äänistä, tuoksuista ja tuntemuksista. Tämä hetki on energiaa. Elämää. Tunnetko kuinka elämä liikkuu sinussa juuri nyt? Tämä sisäänhengitys. Tämä pakahduttava tuntemus sydämessä. Tämä uloshengitys. Ajatus tulee. Annat ajatuksen mennä. Tämä sisäänhengitys. Tuulenvire hiuksissa. Uloshengitys. Auringonlämpö käsivarsissa. Sisäänhengitys. Polttava tuntemus vatsassa. Uloshengitys. Kihelmöivä tuntemus niskassa.

Tämä hetki ei ole virhe. Sinä et ole virhe. Elämä sykkii kaikessa täyteydessään juuri nyt. Elämä koskettaa sinua lukemattomin tavoin. Olet arvokas ja ainutlaatuinen, rajaton ja käsittämätön tila, jossa elämä ilmentyy ja liikkuu. Tämä hetki muistuttaa ettet ole mikään ajatusten, käsitysten, odotusten, saavutusten tai pettymysten eloton kulissi, jota pitäisi vaalia ja varjella maailman tuulilta. Olet maailman tuulet. Olet tila, jossa tuulet puhaltavat. Iho, jota tuuli koskettaa. Tuulessa taipuva pihlajan oksa. Ruohonkorsi. Valo. Taivaan sini. Poutapilvet. Pakahtuva sydän. Kyyneleen suolainen maku. Tämä hetki kuiskaa, että olet enemmän mikään tarina, työhistoria, ansioluettelo, diagnoosi. Olet käsittämätön. Olet arvoitus. Mysteeri. Olet rakkaus. Tunnetko tämän hetken kosketuksen? Kuuletko kuiskauksen? ”Älä käännä selkääsi. Tule lähemmäksi. Tule vielä lähemmäksi. Tule aivan lähelle. Kosketa minua. Ota minut syliin.”

Käsittämätöntä viikonloppua!

- Jorma Ronkainen (facebook.com/OnKaikki)