"Intuitiosi avulla näet rastin. Järkesi avulla piirrät kartan." - Jorma Ronkainen (OnLähde.fi)
keskiviikkona, maaliskuuta 27, 2019
Liikenne sähköistyy
Äärimmäinen cocktail: äärioikeistolaisuus, etnonationalismi, rasismi
ja englanniksi
On kiistatonta, että videon tekninen toteus on tyylikäs: hyvin leikattu, hyvin kuvattu jne. Mutta varsinainen sisältö ja viesti on silkkaa propagandaa. PS-porukka maalaa taas todella isolla populismi-pensselillä: vastakkainasettelua, vihan lietsontaa, silkkaa tyhmyyttä. Video on häpeällinen esimerkki ala-arvoisesta, vastuuttomasta ja vaarallisesta populismin tulella leikkimisestä.
lauantaina, maaliskuuta 23, 2019
Mustia aukkoja - valkoisia aukkoja?

Muutama viikko sitten kuulin ensimmäistä kertaa puhuttavan valkoisista aukoista - teoreettiset fyysikot ovat moisista puhuneet jo vuosikymmeniä.
On spekuloitu, että musta ja valkoinen aukko kytkeytyvät toisiinsa madonreiän avulla niin että mustaan aukkoon imeytyvä materia purkautuu valkoisesta aukosta.
Aihe inspiroi minua mm. sen vuoksi, että olen omissa filosofis-kosmologisissa pohdinnoissani tullut samanlaiseen ajatukseen - tosin käsitteellistin sen toisella tavalla.
Aiheesta radiossa:
Tiedeykkönen: Onko avaruudessa valkoisia aukkoja?
"Einsteinin yleinen suhteellisuusteoria ennustaa mustat aukot mutta sallii myös valkoisten aukkojen olemassaolon. Valkoiset aukot ovat täysin hypoteettisia, teoreettisia, eikä niitä ole koskaan havaittu avaruudessa. Teoreettiset fyysikot ovat kuitenkin pohtineet valkoisten aukkojen olemassaoloa jo vuosikymmeniä. Fyysikot ovat leikitelleet ajatuksella avaruuden madonrei´istä, joita pitkin voisi nopeasti matkustaa pitkiäkin matkoja, toiseen maailmankaikkeuteen. Madonreiän toisessa päässä olisi musta aukko ja toisessa valkoinen aukko.
Tiedeykkösessä on haastateltavana tutkijatohtori Pauli Pihajoki Helsingin yliopistosta. Hän kertoo, mistä valkoiset aukot putkahtivat fyysikoiden ajatuksiin. Hän myös valaisee sitä ajatusrakennelmaa, jonka on esittänyt valkoisista aukoista italialainen fysiikan professori ja kvanttigravitaation tutkija Carlo Rovelli Aix-Marseillen yliopistosta Ranskasta.
Rovellin mukaan valkoiset aukot saattaisivat saada alkunsa mustista aukoista. Valkoinen aukko syntyisi, kun musta aukko menettää ainetta Hawkingin säteilyllä ja sen seurauksena kutistuu. Carlo Rovelli tunnetaan Suomessakin teoksestaan Seitsemän lyhyttä luentoa fysiikasta.
Valkoiset aukot on villeissä pohdinnoissa liitetty myös maailmankaikkeuden syntyyn ja niitä on ehdoteltu kätköksi avaruuden pimeälle aineelle. Jotkut tutkijat ovat esittäneet, että voimakas, vuoden 2006 gammasädepurkaus 060614 olisikin ollut valkoinen aukko. Tiedeykkösen toimittaa Sisko Loikkanen. "
(kuva: Here’s What We’d Need to Transform Wormholes Into Intergalactic Shortcuts https://futurism.com/heres-what-wed-need-to-transform-wormholes-into-intergalactic-shortcuts)
maanantaina, maaliskuuta 11, 2019
"Broaden and build" & positive emotions
torstaina, maaliskuuta 07, 2019
"Että olisimme yhtä"
"Että olisimme yhtä niin kuin Vapahtaja rukoili kerran Olisimme yhtä että toteutuisi rakkaus Herran."
keskiviikkona, maaliskuuta 06, 2019
sunnuntai, helmikuuta 17, 2019
Venäjän hakatut naiset

Putinin Venäjän tilanne ei tämänkään valossa hyvältä näytä.
Katsoin tämän dokkarin hetki sitten. Suosittelen.
"Venäjän hakatut naiset" https://areena.yle.fi/1-4382179
"Eräs venäläinen sananlasku kuuluu: "Jos mies lyö sinua, hän rakastaa sinua". Valitettavasti tällainen asenne on vieläkin yleinen Venäjällä eikä edes lainsäädäntö suojaa naista riittävästi perheväkivallalta. Brittitoimittaja Stacey Dooley perehtyy hakattujen naisten kovaan kohtaloon Venäjällä."
keskiviikkona, tammikuuta 23, 2019
Pyhää pimeyttä

"Pohjoisen talvi on pyhä aika.
Sen pimeys on ääretön syvyys,
johon tähdet syttyvät,
kimmellyksiä jotka
heijastuvat tähtiväloa
hohtavista hangista,
timantteja tuikkiva
maapallon pyhä yö.
Ilottomuus on vain kaupungeissa.
Niiden keinovaloisuus on verho
jonka taakse pyhä pimeys
jää piiloon.
Tähdet eivät sädehdi,
kuun valo ei erotu katulampusta,
on vain ihmisten tekemä vähäpätöinen todellisuus
jossa pimeys on ahdistavaa
ja kylmyys kohmettaa,
paakkuuntunut lumi on
likaista ja liukasta."
- Tuula Saarikoski, Valon ydin, s.56
maanantaina, tammikuuta 21, 2019
Kuunpimennys
"Darkness cannot drive out darkness: only light can do that. Hate cannot drive out hate: only love can do that." - Martin Luther King
lauantaina, tammikuuta 19, 2019
perjantaina, tammikuuta 18, 2019
Sanoittamattoman sanoittamisesta
maanantaina, tammikuuta 14, 2019
"On lottovoitto syntyä Suomeen" - se on totta
Yhteiskunta Suomi on maailman vakain valtio. The Fund for Peace, Fragile States Index 2018
Suomi on maailman vapain maa, Norjan ja Ruotsin ohella. Freedom House, Freedom in the World 2018
Suomi on maailman turvallisin maa. Maailman talousfoorumi (WEF), The Travel & Tourism Competitiveness Report 2017
Suomi on maailman neljänneksi paras maa. The Good Country Index, Results
Suomessa on maailman paras hallinto. Legatum Institute, The Legatum Prosperity Index 2018: Finland
Suomen poliisi ja sisäinen turvallisuus ovat kokonaisuutena maailman toiseksi parhaat. The International Police Science Association, World Internal Security and Police Index
Suomessa on maailman vähiten järjestäytynyttä rikollisuutta. Maailman talousfoorumi (WEF), The Global Competitiveness Report 2018: Organized crime
Suomalaiset kokevat norjalaisten ja islantilaisten ohella toiseksi vähiten turvattomuutta maailmassa. Tutkimusyhtiö Gallup, Law and Order Index 2018
Suomessa on maailman riippumattomin oikeuslaitos. Maailman talousfoorumi (WEF), The Global Competitiveness Report 2018: Judicial independence
Suomessa äänestetään Tanskan jälkeen vapaimmissa ja luotettavimmissa vaaleissa. Pippa Norris, Thomas Wynter ja Sarah Cameron, Electoral Integrity & Campaign Media: The Electoral Integrity Project 2018 mid-year update (The Electoral Integrity Project, Sydneyn yliopisto & Harvardin yliopisto)
Suomessa on maailman kolmanneksi vähiten korruptiota. Transparency International, Corruption Perceptions Index 2017
Suomi on maailman kolmanneksi hyvinvoivin maa. Legatum Institute, The Legatum Prosperity Index 2018: Finland
Suomessa omistusoikeuden suoja on maailman paras. Maailman talousfoorumi (WEF), The Global Competitiveness Report 2018: Property Rights
Suomessa viranomaistiedon saatavuus on EU:n parasta. Center for data innovation, The State of data innovation in the EU: Freedom of information
Suomessa on maailman vakaimmat pankit. Maailman talousfoorumi (WEF),The Global Competitiveness Report 2018: Soundness of banks
Suomen eläkejärjestelmä on maailman kolmanneksi paras. (Vertailussa 34 maata.) Mercer, Melbourne Mercer Global Pension Index 2018
Suomalaisilla on maailman kolmanneksi eniten henkilökohtaista vapautta ja valinnan vapautta. The Social Progress Imperative, 2018 Social Progress Index: Finland
Suomessa on maailman neljänneksi paras lehdistönvapaus. Toimittajat ilman rajoja, 2018 World Press Freedom Index: Ranking
Suomi on Tanskan ja Ruotsin jälkeen sosiaalisesti oikeudenmukaisin EU-maa. D. Schraad-Tischler & C. Schiller: Social Justice in the EU – Index Report 2017 (Bertelsmann Stiftung 2017)
Suomi on rikkaista maista kolmanneksi kehitysmyönteisin köyhiä maita tukevien politiikkatoimien vertailussa. Centre for Global Development, The Commitment to Development Index 2018 (CDI)
Suomi on inhimillisen hyvinvoinnin vertailussa maailman paras maa. Sustainable Society Index, Main results 2016
Suomi on maailman kolmanneksi paras maa laillisuusperiaatteen noudattamisessa. The World Justice Project, Rule of Law Index 2017–2018
Suomi on maailman paras maa ihmisten perusoikeuksien suojelemisessa. The World Justice Project, Rule of Law Index 2017–2018
Tyytyväisyys ja luottamus Suomi on maailman onnellisin maa. Sustainable Development Solutions Network, World Happiness Report 2018
Suomalaiset ovat eurooppalaisista toiseksi tyytyväisimpiä elämäänsä. Eurostat, Percentage of the population rating their satisfaction as high, medium or low
Suomalaiset ovat EU:n kansalaisista tyytyväisimpiä asumiseensa. Eurostat, Percentage of the population rating their satisfaction as high, medium or low
Suomalaisilla on EU:n kansalaisista toiseksi yleisimmin läheinen, johon turvautua tarvittaessa. Eurostat, Persons having someone to rely on in case of need
Suomalaisten luottamus poliisiin on suurinta ja luottamus poliittiseen järjestelmään sekä oikeusjärjestelmään toiseksi suurinta Euroopassa. Eurostat, Average rating of trust
Suomalaiset luottavat uutisiin eniten maailmassa. (Vertailussa 37 maata.) Reuters Institute, Digital News Report 2018
Suomalaisten luottamus muihin ihmisiin on Euroopan suurinta. Euroopan komissio, Fairness, inequality and inter-generational mobility: Social Capital: Trust in people
Suomessa kuluttajien luottamus talouteen on Euroopan toiseksi vahvinta. Euroopan komissio, Business and consumer surveys
Tasa-arvo Suomi on maailman kolmanneksi tasa-arvoisin maa. Maailman talousfoorumi (WEF), Global Gender Gap Index 2017
Suomessa sukupuolten osallistuminen työelämään on toiseksi tasa-arvoisinta EU:ssa. The European Institute for Gender Equality (EIGE), Gender Equality Index 2017: Work / Participation
Suomalaisnaisten tasa-arvo työelämässä on maailman neljänneksi paras. The Economist, The Glass-Ceiling Index 2018
Suomessa valta on jakautunut sukupuolille kolmanneksi tasa-arvoisimmin EU:ssa. The European Institute for Gender Equality (EIGE), Gender Equality Index 2017: Power
Suomessa on Euroopan maista kolmanneksi eniten naisia kansanedustajina. Inter-Parliamentary Union (IPU), Women in Politics 2017
Suomessa on OECD-maiden toiseksi alhaisin köyhyysaste. OECD, Poverty rate
Suomessa on OECD-maiden viidenneksi pienimmät tuloerot. OECD, Income inequality
Ympäristö ja energia Suomessa on maailman puhtainta ilmaa. Ilmatieteen laitos, Suomi WHO:n ilmanlaatutilaston kärjessä
Suomi on vesivaroiltaan maailman rikkain maa. Keelen yliopisto, The Water Poverty Index: an International Comparison
Suomessa on maailman pienin riski altistua luonnononnettomuuksille, Bahrainin, São Tomén ja Príncipen sekä Singaporen ohella. Inter-Agency Standing Committee (IASC) ja Euroopan komissio, INFORM Global Risk Index Results 2018
Suomessa on eniten metsiä Euroopassa. FAO, Global Forest Resources Assessment
Suomessa on kolmanneksi eniten soita Euroopassa. Eurostat, Wetlands cover 2% of the EU's land
Suomessa uusiutuvan energian osuus energian loppukulutuksesta on toiseksi suurin EU-maissa. Eurostat, Share of energy from renewable sources in the EU Member States
Koulutus ja henkinen pääoma Suomessa on eniten inhimillistä pääomaa maailmassa. The Lancet, Measuring human capital: a systematic analysis of 195 countries and territories, 1990–2016
Suomi on OECD-maiden kärkimaita koulutuksessa. OECD, Better Life Index: Education
Suomalainen koulutus vastaa tulevaisuuden tarpeisiin kolmanneksi parhaiten maailmassa. Economist Intelligence Unit (EIU) & Yidan Prize, Worldwide Educating for the Future Index
Suomi sijoittuu elinikäisen oppimisen vertailussa EU-maista kolmanneksi. Euroopan komissio, European Innovation Scoreboard 2018: Lifelong learning
Suomi on maailman lukutaitoisin maa. J. W. Miller ja M. C. McKenna, World's Most Literate Nations: Rank Breakdown
Suomalaiset aikuiset ovat toiseksi parhaita luku- ja laskutaidoissa OECD-maissa. OECD, How's Life? 2017: Measuring Well-being, Education and skills: adult skills
Suomalaiset ovat Euroopan toiseksi ahkerimpia kirjaston käyttäjiä. The European Bureau of Library, Public Libraries – Statistics
Tietoyhteiskunta ja kilpailukyky Suomi hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin vahvistamiseksi toiseksi parhaiten maailmassa. Maailman talousfoorumi (WEF), Global Information Technology Report 2016: Networked Readiness Index
Suomessa on EU:n parhaat julkiset digitaaliset palvelut. Euroopan komissio, Digitaalitalouden ja -yhteiskunnan indeksi (DESI) 2018: Suomi
Suomessa on Euroopan vahvin digitaalinen osaamispääoma. Euroopan komissio, Digitaalitalouden ja -yhteiskunnan indeksi (DESI) 2018: Suomi
Suomessa on OECD-maista toiseksi eniten langattomia laajakaistaliittymiä asukasta kohti. OECD, Wireless mobile broadband subscriptions
Suomalaiset käyttävät eniten mobiilidataa liittymää kohti. OECD, Digital Economy Outlook 2017
Suomalaisilla yrityksillä on OECD-maista yleisimmin omat verkkosivut. OECD, Digital Economy Outlook 2017
Suomi on Euroopan kolmanneksi paras maa yritystoiminnalle. European Chamber, Best European countries for business 2018
Suomessa on maailman kolmanneksi paras talousympäristö liiketoiminnan kasvulle. Grant Thornton, Global Dynamism Index 2015
Suomessa yritysten eettiset toimintatavat ovat maailman toiseksi parhaat. Maailman talousfoorumi (WEF), The Global Competitiveness Report 2017–2018: Corporate Ethics
Suomi on toiseksi paras maa puhtaan teknologian alalla. (Vertailussa 40 maata.) WWF & Cleantech Group, The Global Cleantech Innovation Index 2017
Suomen kestävä kilpailukyky on maailman neljänneksi paras. SolAbility, The Global Sustainable Competitiveness Index 2017
Lasten hyvinvointi ja koulunkäynti Suomi on maailman toiseksi oikeudenmukaisin maa lapsille. Unicef, UNICEFin tutkimus: Tanska oikeudenmukaisin maa lapsille
Suomi on maailman toiseksi paras maa olla tyttö. Pelastakaa lapset, Every last girl: Girl’s opportunity index
Suomessa lapsilla on maailman viidenneksi turvatuin lapsuus. Pelastakaa lapset, The Many Faces of Exclusion: End of Childhood, Report 2018
Suomalaiset nuoret (11–15-vuotiaat) ovat hyvinvointivaltioiden nuorista neljänneksi tyytyväisimpiä elämäänsä. Unicef, Child Well-being in Rich Countries: A comparative overview
Suomalaiset 15-vuotiaat ovat samanikäisistä OECD-maiden nuorista kolmanneksi tyytyväisimpiä elämäänsä. OECD, PISA 2015 Results, Students’ Well-Being
Suomalaisten neljäsluokkalaisten luonnontieteiden osaaminen on OECD-maiden toiseksi parasta. M. O. Mullis, I. V. S. Mullis, P. Foy & M. Hooper, TIMSS 2015 International Results in Science
Suomalaiset 15-vuotiaat ovat OECD-maiden joukossa toiseksi parhaita lukutaidossa ja kolmanneksi parhaita luonnontieteissä. Opetus- ja kulttuuriministeriö, PISA 2015: Suomalaisnuoret edelleen huipulla, pudotuksesta huolimatta
Terveys Suomi on maailman 25 kärkimaan joukossa vastasyntyneiden elinajanodotteessa. Erot kärjen joukossa ovat pieniä. WHO, Life expectancy
Suomessa syntyy OECD-maista vähiten lapsia alipainoisena (alle 2500 g). OECD, Low birth weight
Suomessa äitien ja lasten hyvinvointi on maailman toiseksi parasta. Pelastakaa lapset, State of the World´s Mothers 2015, 16th annual report
Suomessa on maailman kolmanneksi pienin imeväiskuolleisuus (alle vuoden ikäisenä kuolleet). YK, SDG Indicators, Infant mortality rate
Suomessa sattuu Islannin, Kreikan ja Puolan ohella vähiten äitiyskuolemia maailmassa. WHO, World Health Statistics 2018: Monitoring health for the SDGs
Suomessa on EU-maiden toiseksi alhaisin kokonaiskuolleisuus syöpään. OECD, Health at a Glance: Europe 2018: Mortality from cancer
Suomessa aikuisten tupakointi on toiseksi harvinaisinta EU-maissa. OECD, Health at a Glance: Europe 2018: Adults smoking daily
Liikuntaa aktiivisesti harrastavien ihmisten osuus on Suomessa suurempi kuin missään muussa EU-maassa. Eurostat, How much do Europeans exercise?
Pääkaupunki Helsinki on kolmanneksi paras kaupunki asua ja elää. (Vertailussa 65 kaupunkia.) Metropolis, The Best Cities to Live in (2016)
Helsinkiläiset ovat tukholmalaisten ohella EU:n pääkaupunkien asukkaista tyytyväisimpiä asuinpaikkaansa. Euroopan komissio, Quality of Life in European Cities 2015
Helsinki on maailman toiseksi houkuttelevin kaupunki startup-yrityksille. Nestpick, Startup Cities Index
Helsinki on Euroopan tasa-arvoisin kaupunki. (Vertailussa 33 kaupunkia.) Spotahome, Equality in Europe
Helsinki on viidenneksi paras kaupunki osaavan työvoiman hankkimisessa. INSEAD, Global Cities Talent Competitiveness Index 2018 Rankings
Helsinki on kolmanneksi paras kaupunki teknologian, innovaation ja yritystoiminnan suhteen. (Vertailussa 40 kaupunkia.) J. Gibson, M. Robinson & S. Cain, CITIE – City Initiatives for Technology, Innovation and Entrepreneurship (Nesta, Accenture & Catapult 2015)
Helsinki tukee eurooppalaisista kaupungeista neljänneksi parhaiten digitaalisia yrityksiä ja yrittäjiä. Nesta, European Digital City Index 2016
Helsingissä on Euroopan suurista kaupungeista helpointa ja miellyttävintä liikkua. (Vertailussa 20 kaupunkia). Politico, Urban Mobility Index
Helsinkiläiset ovat EU:n pääkaupunkien asukkaista toiseksi tyytyväisimpiä kulttuuripalveluihin. Eurostat, Satisfaction with cultural facilities in EU capital cities
Helsinki on maailman rehellisin kaupunki. Valitut Palat, Most Honest Cities
Helsinki-Vantaan lentokenttä on maailman paras. Travellink, Helsinki-Vantaan lentoasema on maailman paras
Ja näissäkin me olemme maailman kärkeä Suomessa on kolmanneksi eniten tilaa ihmistä kohden Euroopassa. Eurostat, Population density, persons per km²
Suomalaiset juovat henkeä kohti eniten kahvia maailmassa. International Coffee Organization, Coffee Trade Statistics
Suomalaiset juovat henkeä kohti eniten maitoa maailmassa. Maito ja terveys, Maidon kulutus maailmalla 2015
Suomella on eniten kesäolympiamitaleja asukasta kohti. Medals per Capita, Total Medals per Capita: All Time (Summer)
Suomalaisten aikuisten englannin kielen taito on 80 maan vertailussa kuudenneksi paras. Education First (EF), EF English Proficiency Index
Suomen passi on maailman kolmanneksi vaikutusvaltaisin. Passport Index, Global Passport Power Rank 2018
Suomessa on toiseksi eniten saaria maailmassa. WorldAtlas, Which Country Has the Most Islands?
Suomessa on maailman eniten metalliyhtyeitä asukasta kohti. Big Think, A World Map of Heavy Metal Density
(lähde Tilastokeskus)
sunnuntai, tammikuuta 13, 2019
Nurkkakuntaisuudesta avarampaan maisemaan
Suomenruotsalaisuus ja suhteemme länsinaapuriin... siinäpä ainesta stereotypioita rakastavalle ihmismielelle, siinäpä monen väännön ja vitsin aihe!
Itse olen koko aikuisikäni kummastellut kaunaa Ruotsia ja ruotsalaisuutta kohtaan. Se ilmenee vaikkapa jääkiekossa. Mikä riemu siitä repeääkään kun Ruotsi häviää jäääkiekossa minkä tahansa ottelun. Jos loppuottelussa sattuu olemaaan vastakkain Ruotsi ja Kanada, niin kummallisen monelle on itsestäänselvää että Kanada on suosikki.
Puhuin ruotsia viimeksi tänään. Kävimme hevosharrastuksen merkeissä tapaamassa vaimoni suomenruotsalaista työkaveria ja hänen kahta tytärtään. Huomasin että suomi taipuu heillä hieman kankeasti joten aloin spontaanisti puhumaan ruotsia. Ilahtuivat kovin ja minusta oli tietysti kivaa että heillä oli kivaa. Näin se ilo monistuu.
Sukulaisiani asuu sekä Pohjois- että Etelä-Ruotsissa ja olen heitä lapsesta alkaen tavannut moneen otteeseen. Paljon on hyviä muistoja. Tämä epäilemättä vaikuttaa myönteiseen asenteeseeni ruotsalaisuutta kohtaan.
Toinen hyvin keskeinen tekijä on varmasti se, että olen 80-luvun lopulla alkaneen ammatillisen urani aikana saanut tehdä paljon yhteistyötä ulkomaalaisten kanssa: asiakkaita, kollegoja ja opiskelijoita eri puolilta maapalloa. Satoja upeita ihmisiä, lukemattomia hienoja yhteisiä hetkiä! Se jos mikä avartaa mieltä!
Kolmanneksi korostan vielä matkustamisen merkitystä. Kymmenet työ- ja lomamatkat eri puolille Eurooppaa ja yksittäiset reissut Venäjälle, Kiinaan ja Yhdysvaltoihin ovat edellämainittujen ohella tehneet minusta jonkinmoisen kosmopoliitin ja tiivistän näkemykseni ihmisestä näihin sanoihin, jotka suunnilleen tässä muodossa eräälle saksalaiselle naisihmiselle Hampurissa lausuin vuonna 2001:
[i]"After all, we are pretty much the same no matter where we come from. Everybody wants to love and everybody wants to be loved." [/i]
Joten jospa vältellään stereotypioita ja keskitytään kohtaamaan ihminen ihmisenä, olipa hänen etninen tausta tai muu asema mikä tahansa. Lähimmäisenrakkaus.
Suomenruotsalaisuudesta vielä... Ehkäpä sieltä voisi oppia ottaa mm. sen vuoksi että muistaakseni siinä ryhmässä ollaan terveempiä, eletään kauemmin, tehdään vähemmän itsemurhia...
lauantaina, tammikuuta 12, 2019
Kirjahaaste: 10 päivää, 10 merkittävää kirjaa (4/10)
- Mika Waltari
Lasten- ja urheilukirjojen jälkeen silmäys kaunokirjallisuuteen: jos yksi ainoa kirjailija pitäisi valita, niin se on Mika Waltari. Turms kuolematon oli unohtumaton lukuelämys joskus yläasteikäisenä. Sinuhe egyptiläisen luin useita kertoja vielä aikuisenakin. Hyvä taideteos on kuin peili, josta voi itseään katsoa. Niinpä Sinuhekin puhutteli lapsena eri tavoin kuin aikuisena.