Joulun jumalallinen yhtälö (Jesus Christ Superstar 2/2)

Mikä tai kuka oli tämä mies Nasaretista?

On olemassa useita erilaisia näkemyksiä ja osa näistä on keskenään sovittamattomassa ristiriidassa. Ihminen? Jumala? Nero? Ihmisjumala? Hullu? Syntien sovittaja? Roolimalli? Jumalihminen? Rakkauden lähettiläs? Uhri? Vallankumouksellinen?

Mikä ylipäätään oli Jeesuksen tärkein viesti? Miksi hän täällä eli?

Olen tutkaillut asiaa reilun viidentoista vuoden ajan ja parisen vuotta sitten päädyin seuraavaan käsitykseen. Jeesuksen tärkein opetus on Rakkauden merkitys kaikessa ja kaikelle; Hän kehottaa meitä rakastamaan Jumalaa kaikesta sydämestä ja mielestä ja voimasta sekä lähimmäistä niin kuin itseämme (Matt 22:37). Tässä on huomattava, ettei kyse ole ”joko tai” –asetelmasta, vaan ”sekä että”; Jumalaa ja lähimmäistä. Ja kuka on lähimmäinen? Jokainen. Rakkauteen sisältyy kaikki, sillä Jumala on rakkaus ja ”joka ei rakasta, se ei tunne Jumalaa (1. Joh 4:8 ).

Mikä tarkkaan ottaen oli tai on Jeesuksen, Jumalan ja Rakkauden suhde? Johanneksen evankeliumin mukaan Jeesus oli yhtä Jumalan kanssa (Joh. 10:30). Jeesus oli Jumalassa ja Jumala oli Jeesuksessa. Tai kuten 300-luvulta peräisin olevassa Nikaian uskontunnustuksessa todetaan, ”Deum de Deo, lumen de lumine, Deum verum de Deo vero” – Jumala Jumalasta, valo valosta, tosi Jumala tosi Jumalasta.

Jumalan ja Jeesuksen ykseyttä siis korostetaan. Toisaalta korostetaan Jeesuksen ihmisyyttä. Esimerkiksi luterilaisen kirkon 1500-luvulla laadittujen tunnustuskirjojen mukaan Jeesuksella tosin on yksi persoona, mutta kaksi luontoa – jumalallinen ja inhimillinen. Nämä kaksi luontoa eivät ole toisistaan erotettavissa eivätkä toisiinsa sekoitettavissa. Tässä kohtaa klassiseen kaksiarvologiikkaan sitoutuva järki isketään köysiin. Tai jopa kanveesiin. Logiikan tasolla on mahdotonta käsittää että luontoja on kaksi mutta kuitenkin yksi.

Mikäli kaksinaisesta luonnosta huolimatta pidetään kiinni Jeesuksen jumalallisuudesta ja otamme vakavasti esimerkiksi Johanneksen ensimmäisessä kirjeessä esitetyn määrityksen Jumalasta rakkautena, niin loogista on sanoa, että Jeesus on Rakkaus. Onhan Jeesus = Jumala = Rakkaus. Siis Jeesus = Rakkaus.

Pidetään tämä mielessä ja tarkastellaan Jeesuksen kenties radikaaleinta lausumaa, jokaiselle tuttua;

”minä olen tie, totuus ja elämä” (Joh. 14:6)

Tämä on radikaalia. Totuutta, elämää, tietä etsivä kohtaa Jeesuksen sanat, joiden mukaan Hän on vastaus. Ja vielä hämmästyttävämpää on Johanneksen evankeliumin jatko;

”Ei kukaan pääse Isän luo muuten kuin minun kauttani.” (Joh. 14:6)

Tämä lienee yksi UT:n eniten siteerattuja kohtia; Jeesus vastauksena, ainoana vastauksena.

Hämmentävää. Tuttu, moneen kertaan kuultu opetus kristitylle, mutta perin hämmentävää vaikkapa muslimille tai hindulle tai buddhalaiselle tai monelle muulle. Kaksituhatta vuotta sitten elänyt mies vastauksena, ratkaisuna, tienä, elämänä. Ainoana vastauksena, ratkaisuna, tienä, elämänä. Tämä on virallisena, oikeana pidetyn kristinuskon ydinkohta. Tietyn historiassa eläneen henkilön kautta kulkee ainoa tie pelastukseen, taivaaseen, ikuiseen elämään, onneen. Perin hämmentävää.

Mitä tapahtuu, jos edellä kuvattuun yhtälöön nojautuen tarkastelemme uudestaan edellä lainattua Raamatun kohtaa? Yhtälön perusteellahan Jeesus on Rakkaus. Niinpä:

Rakkaus on Tie, Rakkaus on Totuus, Rakkaus on Elämä.

Ei kukaan pääse Jumalan luo muuten kuin Rakkaudessa tai Rakkauden kautta.

Miltä tämä sinusta kuulostaa? Miltä sydämessäsi tuntuu? Mitä järkesi sanoo?

Minun sydämessäni tämä tuntuu todelta ja oikealta. Minun järkeni pitää tätä loogisena. Rakkaus on avain, rakkaus on vastaus. ”All you need is Love”, kuten Liverpoolin nelikko julisti.

Tämän valossa myös joulun ydintä voi pohtia toisella painotuksella:


Jouluevankeliumi kertoo Jeesus-lapsen syntymästä ankeaan ympäristöön, talliin, eläinten keskelle. Jospa tämä onkin kuva rakkauden syntymisestä? Jospa evankeliumin talli on vertauskuva keskeneräisestä ihmisestä, sinusta ja minusta? Jospa siirrämme mielessämme seimen ja tallin sisällemme, sydämeemme? Tällä sisäisellä rakennustyömaalla voi tapahtua joulun ihme - meissä syntyy jotakin uutta, kaunista, herkkää, viatonta. Sydämessämme syntyy rakkaus.


Tulkoon joulun ihme todeksi,

-gs

The Real Temple

I

paita selkään
”sir, you need a room?”
liimautuneena
”taxi?”
temppeli näkyy
”sir?”
heti juna-asemalta
”please sir?”
riksalla
torin
”fresh fruits, sir?”
kuhisevan
”rolex, special price for you”
ohi ylös

temppelimäelle
käännös
kujalle
käännös?
”excuse me but…”
kohti aurinkoa
”sir, this is the
right place”

vaatimattoman talon eteen
“exuce me but”
ovi avoinna
”sir, just step in please”
hämärää ilmaa
leikkaava
valokiila osuu
lattialla istuvaan
mieheen

lähemmäksi
arkana
avaa silmänsä
tarttuu käsiini
vetää minut lempeästi
alas
painaa otsansa
otsaani vasten
”relax
i’m just an
ordinary man”

ulkona haukkuu koira

II

mies iätön
katsoo lempeästi
”looking for the temple?
buddha?
christ?
truth? wisdom?”

mies iätön
vanhus?
hymyilee
“the temple
the real temple
the only real temple
is right here”

koskettaa rintaani
“it’s in your
heart”

”yes but…”

”the peace
the wisdom
the love you
hunger for
wait for
you
in there”

“yes but…”

”and to get in,
to get in”

”yes?”

”you have to be
small enough
humble enough
to enter the
inner temple”

“yes”

“and in that very
temple
you will meet
the eternal
light”

räpyttelen silmiäni
kirkkaassa
valossa

hotellihuoneessa
teetä
hedelmiä

III

temppeli kylpee
auringossa
täynnä valoa
totuutta
rakkautta
ulkona musta
joulukuu

temppeli
ei-kenenkään
maalla
ulkona musta
märkyys
ei-kukaan
hymyilee
sydämen temppelissä

-gs




(kuva http://www.scborromeo.org/images/temple.jpg)

Osallistun runotorstain 28. haasteeseen - tarina.

Kotimaani

Kotimaani ompi Suomi,
Suomi armas synnyinmaa.
:,:Siellä valkolatva tuomi
ahon laitaa reunustaa:,:


Siellä ensi kerran kuulin,
lintuin laulun lehdossa.
:,:Siellä äiti hymyhuulin,
tuuditti mua kehdossa:,:

Siellä myöskin ensi kerran
lempi syttyi sydämiin.
:,:Liekö ollut tahto Herran,
kun se päättyi kyyneliin:,:


Siellä synnyin, sinne mieli,
palaa mailta maailman.
:,:Taaton maa ja maamon kieli,
Kuinka teitä rakastan:,:

trad.

(kuva Martta Wendelin)

Kirjavisa 2/2

Nyt voi olla hieman hankalampia mukana kuin edellisessä.
(edellisen puuttuvat vastaukset olivat muuten Hawkingin Ajan lyhyt historia sekä Couplandin Micro-orjat)

1. Once when I was six years old I saw a beautiful picture in a book about the primeval forest called True Stories.

2. Pakkasta on harvinaiset 18 astetta celsiusta ja sataa lunta ja sillä kielellä joka ei enää ole minun kieleni on tämä lumi qanikia, isoja lähes painottomia kiteitä, jotka tulevat tupruamalla ja peittävät maan kerroksella valkoista vitiä.

3. Physicist Leonardo Vetra smelled burning flesh, and he knew it was his own.

4. Maaemo, muinaisten kreikkalaisten Gaia, on ollut yleinen käsite kautta aikojen, ja siihen pohjautuva usko elää yhä suurten uskontojen rinnalla.

5. A.N. Whitehead sanoi, että koko eurooppalainen filosofinen perinne ”on vain joukko reunahuomautuksia Platonin teoksiin”.

6. Tämä ei ole tarina mahtavista uroteoista eikä myöskään pelkkä ”kyyninen selonteko”, ainakaan se ei ole tarkoitus. Tämä on siivu kahden ihmisen elämästä hetkellä, jolloin he kulkivat yhdessä tietyn matkaa samanlaisin toivein ja yhteisin unelmin. Mies ehtii yhdeksän kuukauden aikana miettiä kaikenlaista, korkealentoisista filosofisista teorioista vaivaisen soppalautasellisen himoitsemiseen – ihan vatsansa tilasta riippuen; ja jos hänessä on lisäksi hieman seikkailijan vikaa saattaa hän tänä aikana kokea jotakin sellaista mikä kiinnostaa muitakin, ja hänen sattumanvarainen kertomuksensa synnyttää jotakin nähtyjen muistiinpanojen tapaista.

7. Moraalin maailma on moninainen. Yhtäällä on myyttinen hyvän ja pahan taistelu kautta aionien, toisaalla tällä hetkellä yrityksissä ja erilaisissa yhteisöissä käytävä arvokeskustelu. Yhdelle moraali on kaukana, juhlallisen saavuttamatonta, toiselle se on arkista puhetta siitä, mitä kenellekin kuuluu, mitä yhdessä halutaan saavuttaa, mikä on ponnistusten päämääärä.

8. Oudointa ei ole se, mitä ei ymmärrä, mitä ei alunperinkään ole ymmärtänyt.
Oudointa on se, minkä luulee ymmärtävänsä, ja minkä ymmärryksen huomaa äkkiä kadottavansa. Tällöin itsestään selvästä tulee käsittämätöntä. Outous moninkertaistuu. Tämä voi tapahtua mille asialle, mille ilmiölle tahansa. Yksinkertaisinkin asia voi menettää pohjansa, muuttua kysymykseksi.

9. Tieteellä tarkoitetaan toisaalta luontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskevien tietojen systemaattista kokonaisuutta (tieteellisen tutkimuksen tulokset) ja toisaalta tällaisten tietojen tarkoituksellista ja järjestelmällistä tavoittelua (tieteellinen tutkimusprosessi).

10. Psalmit kaikuvat kautta maan piirin.
Kuka todistaa Muhammedista? Hän itse.
Kristus haluaa mitätöidä todistuksensa.
Kun todistajat ovat sellaisia kuin ovat, heitä pitää olla aina ja kaikkialla ja surkeita.
Hän on yksin.

11. Yhä kauemmaksi minua johdatetaan
tuntemattomaan maahan.
Sen kamara käy kovemmaksi,
ilman kylmyys kannustaa yhä terävämmin.
Tuntemattomasta päämäärästäni saapuva tuuli
koskettaa kieliä
saaden ne väräjämään odotuksesta.
Yhä kysellen
saavun joskus perille,
sinne missä soi elämän viimeinen sävel –
kirkas yksinkertainen ääni
hiljaisuudessa.

12. Harvoin ehkä on kohtalo suosinut mitään kirjallista yritystä tekijän toivetta noudattaen niin kuin minun ”filosofian murujani”. Epävarmana ja pidättyväisenä kaikkien omien mielipiteiden ja itsekritiikin suhteen uskallan epäilemättä sanoa totuudessa pysyen yhden seikan tuon pienen kirjoitelman kohtalosta: se ei ole herättänyt mitään huomiota, ei minkäänlaista. Häiritsemättä on sen moton mukaisesti (”parempi hyvin hirressä kuin huonosti naimisissa”) hirtetty, hyvin hirtetty, kirjoittaja jäänyt riippumaan hirteen. Kukaan ei ole, ei edes pilan päiten, kysynyt häneltä, minkä vuoksi hän hirressä riippuu.

-gs

Kirjavisa 1/2

Mainioita tietäjiä olette, kiitos osallistumisesta!

Erityisesti Jukka, tui ja Tuomo ovat kunnostautuneet ja muillakin oikeita vastauksia!

Tässä tiedetyt:
1. Zen ja moottoripyörän kunnossapito - Robert M. Pirsig (tui, jukka, timo, tuomo)
2. Nainen ja apina - Peter Hoeg (jukka)
3. Da Vinci code - Dan Brown (tui, Jukka, tuomo)
4. Living History - Hillary Clinton (tui)
5. -
6. Elämäni - Bertrand Russell (jukka)
7. Uskollinen äänentoisto - Nick Hornby (jukka)
8. Olemisen sietämätön keveys - Milan Kundera (jukka)
9. -
10. Lady Chatterley's Lover - DH Lawrence (jukka)
11. Minervan pöllö - Georg Henrik von Wright (tui, tuomo)

5 ja 9 vielä hakusessa...

Julistan jukan voittajaksi!

Visan kakkososa luvassa pikimmiten!

Sitä odotellessa mm. Tuomolta löytyy uusi visa!

- - -

tuin ja lastenosaston innoittamana minäkin...

Kävin läpi kirjahyllyjämme ja poimin muutamia aloituksia.
Mistä kirjoista?

1. Irrottamatta vasemman käden otetta moottoripyörästä näen kellostani että se on puoli yhdeksän aamulla.

2. Lontoota lähestyi eräs apina.

3. Reowned curator Jacques Saunière staggered through the vaulted archway of the museum’s Grand Gallery.

4. I wasn’t born a first lady or a senator. I wasn’t born a Democrat. I wasn’t born a lawyer or an advocate for women’s rights and human rights. I wasn’t born a wife or mother.

5. Tähtitieteen yleisöluennollaan eräs tiedemies (mahdollisesti Bertrand Russell) kertoi kuulijoille, miten Maa kiertää Aurinkoa ja Aurinko puolestaan kiertää suurta, Linnunradaksi kutsuttua tähtijoukkoa. Luennon päätyttyä takarivin pieni mummeli pyysi puheenvuoron. ”Tuo mitä kerroitte on täyttä soopaa”, mummeli sanoi. ”Maapallohan on litteä levy, jota suunnaton kilpikonna kantaa selässään.” Tiedemies hymähti alentuvasti ja kysyi vuorostaan: ”Entä se kilpikonna? Mistä se saa tukea?” Mummelilla oli heti vastaus valmiina: ”Älkää olko nenäkäs, nuori mies. Kilpikonnahan saa tukea alla olevasta toisesta kilpikonnasta ja se taas seuraavasta kilpikonnasta. Niin se on!”

6. Kolme yksinkertaista mutta voittamattoman vahvaa intohimoa on hallinnut elämääni: rakkauden kaipaus, tiedon etsintä ja sietämätön sääli kärsivää ihmiskuntaa kohtaan. Kuin suuret tuulet nämä intohimot ovat heitelleet minua sinne tänne, oikukasta reittiä yli ahdistuksen syvän valtameren, aina epätoivon rajoille asti.

7. Elämäni viiden kaikkien aikojen ikimuistoisimman eron autiosaarilista aikajärjestyksessä:
1. Alison Ashworth
2. Penny Hardwick
3. Jackie Allen
4. Charlie Nicholson
5. Sarah Kendrew
Ne tekivät tosi kipeää. Laura, näkyykö sinun nimeäsi siinä joukossa? Ehkä onnistuisit kipuamaan kymmenen kärkeen, mutta viiden kipeimmän listalle sinulla ei ole asiaa; ne sijat on varattu sellaisille nöyryytyksille ja sydänsuruille, joita sinä et yksinkertaisesti pysty tarjoamaan.

8. Ainaisen palautumisen ajatus on salaperäinen ja Nietzsche on saanut sillä muut filosofit yleensä hämmenyksiin: ajatella, että kaikki toistuisi joskus jo kokemamme kaltaisena ja että toistuminenkin toistuisi loputtomiin! Mitä tuo sekava myytti yrittää sanoa?


9. Tänä aamuna heti 11.00 jälkeen Michael sulkeutui työhuoneeseensa eikä suostunut tulemaan ulos. Bill (Bill!) lähetti Michaelille todella helvetillisen ryöpytyksen sähköpostissa – ja vaahtosi Michaelin kirjoittamasta koodipätkästä. Michael käyttää oveen liimattua herttaisia sarjakuvapiirroksia muistuttavaa valikkoa ja on varmasti Talo Seitsemän herkkänahkaisin koodaaja – eikä sitä tyyppiä, joka kestää kritiikkiä.

10. Ours is essentially a tragic age, so we refuse to take it tragically.

11. ”Vasta hämärän langetessa aloittaa Minervan pöllö lentonsa.” Tunnetuilla sanoillaan Hegel tarkoitti, että vasta jonkin aikakauden lähestyessä loppuaan voimme ymmärtää sen tarkoituksen ja tosiolemuksen. Tämä pitää paikkansa niin yksilön elämänkaaresta kuin erottamistamme historian eri kausista.

-gs

kuvat
kuva1 http://www.pastis.org/Jade/nov02/litterature/LogoLPT.gif
kuva2 http://www.gono.com/adart/Good_Literature/Good%20Literature-1907-1.jpg

Jesus Christ Superstar 1/2

Andrew Lloyd Webber on kova jätkä. Säveltäjänero. Kolmetoista musikaalia. Lukuisia palkintoja. Hittejä.


Parikymppisenä hän teki yhdessä muutamaa vuotta vanhemman Tim Ricen kanssa rockmusikaalin, joka lienee maailman tunnetuimpia. Jesus Christ Superstar valmistui vuonna 1970. Se julkaistiin ensin albumina ja ensiesityksensä se sai Broadwaylla 12. lokakuuta 1971. Esitykset käynnistyivät myös Lontoon West Endillä 1972. Webber oli kahdenkymmenenkolmen ja Rice kahdenkymmenenseitsemän ikäinen. Musikaalin sanotaan ratkaisevasti muuttaneen musiikkiteatterin muotoa.

Vuonna 1973 musikaalista tehtiin elokuva, jonka muuten juuri katsoin ja joka tämän tekstin kirjoittamiseen innoitti. Vuonna 1980 musikaalista tuli West Endin pisin yhtäjaksoinen esitys – 3 358 esityskertaa. Vielä nykyään esitys on samaisella listalla viidentenä – edelläolevista neljästä musikaalista kolme on Webberin käsialaa; Cats, Starlight Express, The Phantom of the Opera.

Osa uskonnollisista ryhmistä tuomitsi Superstarin jyrkästi ja Etelä-Afrikassa esitys kiellettiin kokonaan. Kriitikoiden mukaan musikaali piirtää liian sympaattisen kuvan Juudaksesta. Suurin närkästys aiheutui kuitenkin Jeesuksen inhimillistämisestä. Musikaalissa ei esitä Jeesuksen ylösnousemusta, vaan se päättyy ristikuoleman mollitunnelmaan. Uskonnollisia tunteita kuohutti varmasti Ricen kynästä lähtenyt lyriikka – esimerkiksi hitiksi nousseessa Superstarissa kysytään;

Jesus Christ
Jesus Christ
Who are you? What have you sacrificed?
Jesus Christ
Superstar
Do you think you're what they say you are?
(…)
Did you mean to die like that?
Was that a mistake or
Did you know your messy death
Would be a record breaker?

On kuitenkin syytä huomata kappaleen päätös;

Don't you get me wrong, now Don't you get me wrong
Only want to know
Only want to know


Musikaalin todellinen helmi on Maria Magdaleenaa esittävän Yvonne Ellimanin tulkinta laulusta ”I Don’t Know How To Love Him”. Laulussa Maria pohtii suhdettaan Jeesukseen.

I don't know how to love him
What to do, how to move him
I've been changed, yes really changed
In these past few days
When I've seen myself
I seem like someone else

Kuka, mikä oli tämä mies? Mikä on Hänen roolinsa, suhteensa ihmiselämään?

(jatkuu...)

-gs

katso

katso
olen alfa ja omega
se sanoi
heijastan itseni yön
unessa
se sanoi
kuka puhui?
kuka kuunteli?
kuu vaiti
katson sormea
se sanoi
herää

Runotorstain aihe: Päivä päivältä muistutan itseäni entistä enemmän