Näytetään tekstit, joissa on tunniste buddhalaisuus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste buddhalaisuus. Näytä kaikki tekstit

maanantaina, maaliskuuta 25, 2013

Herääminen

Jos onneni on riippuvainen olosuhteista, toisista ihmisistä, mammonasta tai maineesta, kuljen käsitteellisen mielen taluttamana kärsimyksen polulla. Olosuhteet vaihtelevat, ihmiset tulevat ja menevät, mammona ja maine on katoavaista... Samaistuessani elämän draamaan, vastakohtien kautta ilmenevään todellisuuteen iloitsen tänään, huomenna kärsin, ylihuomenna iloitsen...

Käsitteelliseen mieleen samaistuminen on elämistä egon pauloissa. Ego perustuu haluun ja pelkoon. Ego ruokkii itseään haluamalla aina lisää ja toisaalta pelkäämällä menettävänsä sen mitä sillä on. Ego hakee täyttymystä jossakin tulevaisuudessa koittavassa hetkessä. Ego määrittää itseään tarinoiden kautta. Käsitteellisen mielen toistamat tarinat eilisestä ja huomisesta onnesta ja epäonnesta ovat egon ravintoa. Uhri-identiteettinä ego korostaa kokemaansa epäonnea ja vääryyttä. Ego ei koskaan hyväksy tätä hetkeä niin kuin se on. Ego viipaloi ja nimeää tämän hetken aina pelon ja halun ehdoilla määrittyviin kategorioihin. Egolle tämä hetki on aina väline vahvistaa tarinaa minästä.

Mitä tapahtuukaan jos minuuteni määrittyy elävästä yhteydestä sisimpään, todelliseen itseen? Tällöin en enää nuku käsitteellisen mielen määrittämän kulissiminän sylissä. Tällöin elän todeksi paradoksia minättömästä minästä. Käsitteellisen mielen kertoma tarina draamaa elävästä minuudesta haihtuu, kun minuus määrittyy ikuisen elämän lähteestä käsin. Tähän viitataan eri tavoin henkisissä traditioissa. Kristinuskossa puhutaan uudestisyntymisestä. Zen puhuu heräämisestä. Buddhalaisuudessa puhutaan valaistumisesta. Paavali ilmaisee asian sanomalla "enää en elä minä, vaan Kristus elää minussa". Voidaan puhua myös Jumalan valtakunnasta, jossa on sisäisesti ihmisessä. Voidaan puhua ihmisen buddha-luonnosta. Tosi-ihmisyydestä. Ydinihmisyydestä. Itsensä löytämisestä. Käsitteet eivät ole tässä tärkeitä - ne ovat vain tienviittoja. Yksi ymmärtää parhaiten kristilliseen perinteeseen pohjautuvat tienviitat, toinen tykkää jostakin muusta.

Oleellista on, että identiteetin keskus ei enää ole egossa, joka pelkää, haluaa, pakenee ja viihtyy hyvin huonosti tässä hetkessä. Heränneen ihmisen tietoisuus on identiteetti. Tietoisuus on minuus. Tietoisuudessa ilmenevät asiat eivät ole sama asia kuin minuus. Tietoisuus hyväksyy tämän hetken niin kuin se on. Tietoisuus sallii ilmiöiden ilmenemisen ja haihtumisen niin kuin se tässä hetkessä tapahtuu. Tämä hetki on täysi, siitä ei puutu mitään. Alkuperäinen, puhdas ja jakamaton tietoisuus on uuden identiteetin perusta. Uudessa identiteetissä ei ole erillisyyttä. Siinä maailmaa ei lähtökohtaisesti jaeta minään ja ei-minään. Uusi identiteetti ei edusta eskapismia, se ei pakene maailmaa eikä tätä hetkeä. Uuden identiteetin ihminen ei ole välinpitämätön kohdatessaan lähimmäisen kärsimyksen tai onnen. Uuden identiteetin ihminen on läsnä jokaisen iloitsevan ja kärsivän elämässä - iloitsee iloitsevien kanssa, suree surevien kanssa. Tietoisuudesta käsin eläminen on täyttä elämää maailmassa, mutta ei maailmasta.

torstaina, lokakuuta 12, 2006

The Meaning of Life by gs (2/5)

Idealistisen todellisuuskäsityksen mukaan todellisuus on primääristi henkistä, ei-aineellista. Idealisti pitää jonkinlaista jumaluutta todellisuuden alkusyynä ja lähteenä. Materia on jonkinlaisen henkisen (luomis)toiminnan seurausta.

Ihmiskäsityksen osalta idealisti pitää ihmistä pohjimmiltaan henkisenä olentona – olentona joka jollakin tasolla on jumalallinen, tai jossa on potentiaalia jumaluuteen.

Idealisti sen sijaan kytkee elämän tarkoituksen tyypillisesti ihmisen ja jumaluuden suhteeseen. Idealistin mukaan elämän tarkoitus on luoda uudestaan tai löytää tai parantaa tai ylläpitää jumalasuhdetta. Erilaiset elämänfilosofiat ja uskonnot kuvaavat asiaa eri tavoin.

Buddhalaisuudessa elämän katsotaan olevan ennen kaikkea kärsimystä. Kärsimyksen lakkaaminen saavutetaan kun lakataan haluamasta asioita, lakataan takertumasta asioihin. Puhutaan jalosta kahdeksanosaisesta tiestä, joka johtaa valaistumiseen ja vapautumiseen jälleensyntymisen kiertokulusta. Buddhalaisuudessa korostetaan myötätuntoista ja kunnioittavaa asennetta kaikkea elollista kohtaan.

(jatkuu…)

-gs


(kuva http://www.harunyahya.com/images_books/images_matrix/onsoz.jpg)