Sielusi viisaus

Hyvää Alman päivää!

Alma tarkoittaa espanjan kielessä sielua. Sielu ei tunne aikaa. Se rakastaa hitautta. Se viihtyy tässä hetkessä. Maltatko sinä pysähtyä hetkeksi ja kuunnella sielusi ajatonta viisautta?

- Jorma Ronkainen (facebook.com/OnKaikki)

Ei rajoja

Ahdistaako sinua jokin ajatus tai tunne? Sinun ei tarvitse taistella. Ajatus tai tunne on jo olemassa. Voit sallia kokemuksen olemassaolon. Se on tietoisuudessa ilmenevä tosiasia.

Voit mieltää olevasi avaralla näköalapaikalla tietoisuudessasi. Sieltä sopii maisemaa ihailla, sieltä kelpaa myrskypilviäkin katsella. Tuulta, sadetta, sumua, auringonpaisteta. Kaikki sopii, kaikille on tilaa. Maisema ei tule koskaan täyteen. Sielusi on rajaton.

Kuuletko?

Mielen melun hiljentyessä voit kuulla hiljaisuuden äänen.

Kuuntele tarkkaan, kuuntelet sieluasi.

- - -

ps. minut löytää myös facebookista ja youtubesta, linkit blogissa :-)

Puhua ja vaieta

Att tala är silver men att tiga är guld. Tuli mieleen lukion ruotsin tunnit ja opettaja K. Hämäläinen. Joissakin tilanteissa kultaa on avata suunsa eikä vaieta ja hiljaisesti hyväksyä vääryys ja toisinaan taas viisautta on vaieta. Zen-filosofian viisaat sanovat että ne jotka puhuvat, eivät tiedä ja ne jotka tietävät, eivät puhu. Kyse on mystisestä kokemuksesta jumaluudesta ja oivalluksesta, joka ei käsitteelliselle lokerointia rakastavalle mielelle avaudu, mystinen kokemus on käsitteellisen otteen tuolla puolella. Tällä puolella? Sillä puolella? Millä puolella? Joka puolella. Käsitteellinen ote ja käsitteelliseen otteeseen samastuva mieli (persoona, ego) on Tietoisuuden osajoukko. Käsitteellinen ote sisältyy tietoisuuteen, mutta tietoisuus ei ole yhtä kuin käsitteellinen ote.

Käsitteellistä otetta ja kieltä voi käyttää viisaasti ja hauskasti ja rakkaudella tai sitä voi käyttää repimiseen, raastamiseen, rikkomiseen ja nokkelaan tyhjäkäyntiin. Egon elinehto on jälkimmäinen, ensimmäinen taas happea sielulle.

- - -

Mistä nousee pelko? Pelko on nyt-hetken kieltämistä niin kuin se on. Pelko perustuu ajatukseen / kokemukseen siitä, että nyt-hetkessä on jotakin liikaa / liian vähän. Pelko (ja kärsimys) vahvistuu ja elää kun alamme sitkuttelemaan; sitten kun huomenna / ensi kesänä / eläkkeellä saan / pääsen / ostan sitä / tätä / tuota, sitten olen ehjä, olen onnellinen, mitään ei puutu. Tätä sitkuttelun tietä saa juosta maailman tappiin asti eikä kärsimys eikä pelko eikä viha lopu sen tien juoksijalla. Kääntäen, läsnäolo nykyisyydessä, nyt-hetken hyväksyminen valoineen ja varjoineen niin kuin se on nyt, on ikuinen tie rauhaan ja rakkauteen ja eheyteen. Nyt.