Tunnetko?

Miltä Sinusta juuri nyt tuntuu? Mitä tunteita tässä hetkessä liikkuu? Huomaatko kuinka mielesi suhtautuu tunteisiin? Näetkö miten se haluaa käsitellä niitä?

Mielen tehtävä on luokitella ja nimetä. Se kertoo tarinoita ja esittää tulkintoja. Mieli tarjoilee vaihtelevan variaation älyllisiä selityksiä. Sen työ on nimetä ja selittää tietoisuuden maiseman ilmiöitä. Mieli ennustaa ja arvioi. Se haluaa varjella sinua suuntautumalla kohti mieluisiksi arvioimiaan asioita ja kääntämällä selkänsä epämieluisille ilmiöille. Tällä kaikella on mittaamattoman arvokas elämää palveleva tarkoitus. Mielesi on tehnyt hyvää työtä. Sinä olet tässä. Hengität. Olet elävä.

Mutta ne tunteet. Nämä tunteet. Tässä. Sinussa. Nyt. Sinun ei ole tarpeen käsitellä tunteita – tunteet ovat tuntemista varten. Sinä voit mennä lähemmäksi. Tunnetko tunteesi? Tunne on kehollinen kokemus. Voit luottaa kehosi viisauteen ja sallia energian liikkua sinussa. Kyllä – toisinaan sinua pelottaa. Reagointipohjaisten väistöliikkeiden sijaan voit suoda tunteelle lempeän huomion. Et mene rikki tunteistasi. Voit pitää tunnetta sylissä ja kuunnella sitä. Lokeroinnin sijaan sinulla on lupa hyväksyä tunne sellaisena kuin se on tässä ja nyt. Tunne on joka tapauksessa jo tässä. Sinussa.

Mitäpä jos sanoisit tunteelle: ”Olet tervetullut. Sinä saat olla tässä. Sinä saat liikkua minussa. Sinä saat levätä minussa. Minä kuuntelen sinua.”

Sinun ei tarvitse odottaa, että jotakin erityistä tapahtuu. Saattaa kuitenkin olla, että myötätuntoisen läsnäolosi lämmössä tapahtuu merkillisiä asioita.

Läsnäolosi valossa

Tässä hetkessä aaltoilee tunteita, tuntemuksia, ajatuksia, havaintoja... Tämä hetki on elävä, tämä hetki on uunituore. Läsnäolosi hyväntahtoisessa valossa on tilaa tuntea, ajatella ja havaita elämä kaikessa täyteydessään.

Loputon

Tykkään pyöräillä. On aikaa. On aikaa katsoa. Tuntea. Miettiä. Kaikenlaista tulee ja menee mielen maisemassa. Ajatuksia, ajatuksia... Muistoja, haaveilua. Odotuksia, toiveita, pelkoa...

Välillä mieli eksyy vanhoille moneen kertaan kuljetuille poluille. Pitkiä varjoja. Miksi? Entä jos? En uskalla. Jos sittenkin? En pysty. Mutta kuinka? En tiedä. Huominen sumun peitossa.

Katson maalaismaisemaa. Häikäisevä valo. Tuulimylly. Orastava pelto. Herään kauneuteen. Pysähdyn kuvaamaan. Tämä hetki. Oleminen. Kaiken se kestää. Kaiken se kantaa. Huoletkin. Tämä hetki ei lopu kesken. Kiitos.

Jospa?

Hyvin yksinkertainen resepti onneen: Onnellinen? Hyvä - jatka samaa rataa! Onneton? Muuta jotakin. Mutta... jos onni on kiinni jostakin ulkoisesta, on todettava että ulkoinen on jatkuvan muutoksen tilassa. Asiat, ilmiöt, olosuhteet, esineet, asemat jne. tulevat ja menevät. Onnen ankkurointi ulkoiseen on pettävällä pohjalla ja sen myötä onnen perässä saa juosta maailman tappiin asti.

Jospa onni on ennen kaikkea "inside job", sisäisen vallankumouksen tulos?

Jospa onni lähtee peiliin katsomisesta, itsensä hyväksymisestä, hyväntahtoisuudesta itseään kohtaan?

Jospa tästä mielen muutoksesta käsin myös toiset ihmiset ja maailma näyttävät oleellisesti erilaiselta?

Jospa?

Olkoon tämä hetki hyväntahtoisuutesi sävyttämä.

Aamiainen Amsterdamissa

Aamiainen asiallisissa puitteissa. Hotel Toren. Tarjonta moitteetonta tuoreine mansikoineen. "Good morning sir. How is your room sir? Something to drink sir?" Juu. Hyvää huomenta. Huone on hyvä. Kahvia kiitos. Sitä tulee hopeakannullinen. Vahvaa tummapaahtoista hyvää kahvia.

Vieruspöydässä kaksi harmaantunutta tyylikästä leidiä. Pukukoodi casual mutta selvästikin vimosen päälle harkittu. Minulla verkkahousut ja teepaita. "Alipukeutunut? Olisko sittenkin pitänyt laittaa puku?" Jep. Mieli tekee mielen työtä. Peruskysymyksiä: olenko ok, olenko turvassa, kuulunko joukkoon? Kiitos mieli. Kyllä, kyllä ja vaikka en erityisesti kuulu juuri tähän porukkaan niin silti. Näin on hyvä. Olen onnellinen. Viihdyn tässä hetkessä. Nämä ihmiset ovat kanssaihmisiä, lähimmäisiä. Kotimaa Äiti Maa jokaisella.

Kuulen hienostunutta keskustelua. Kuulostaa niinsanotulta yläluokan englannilta. So polite, so... How would I put it... So classic and distinguished? Kyllä. This is nice. This moment is.... alive.

Vanha tuttu

Julkaisu käyttäjältä On.