Näytetään tekstit, joissa on tunniste maanpuolustus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste maanpuolustus. Näytä kaikki tekstit

keskiviikkona, marraskuuta 30, 2022

Ei koira karvoistaan pääse

Päivälleen 83 vuotta sitten vyörytti idän roistovaltio joukkonsa Suomen rajan ylitse seitsemässä kohdassa pohjoisesta etelään rikkoen räikeästi maidemme välistä hyökkäämättömyyssopimusta.

Joukkojen ja kaluston määrällä mitattuna rikollisella oli valtaisa ylivoima, mutta sen minkä Suomi hävisi määrässä sen Suomi voitti laadussa ja voitti kirkkaasti. Talvisodan 105 kunnian päivää osoitti tahdon ja taidon valtaisan merkityksen - tätä ihmeteltiin ja ihaltiin läntisessä maailmassa. Yhä puhutaan ”talvisodan ihmeestä”

Saavutimme torjuntavoiton ja säilytimme itsenäisyyden, mutta maksoimme siitä kovan hinnan: 26 622 sotatoimissa kaatunutta ja noin tuhat kuollutta siviiliä sekä noin kymmenesosa maapinta-alasta. Vielä kovempaa hintaa maksoi Venäjä imperialistisesta uhostaan kun noin 150 000 puna-armeijan sotilasta ei koskaan palannut ryöstöretkeltään.

Valitettavasti naapurin koira ei ole vieläkään karvoistaan päässyt kuten sen sotarikolliset toimet Ukrainassa osoittavat. Onneksi ja onneksemme tälläkään kertaa roiston haaveet paraatimarssista naapurivaltioon eivät toteutuneet. Konna kunnioittaa vain voimaa ja Ukrainan ihailtava tahto ja taito yhdistyneenä EU-maiden sekä Iso-Britannian ja Yhdysvaltain taloudelliseen ja sotilaalliseen tukeen on johtanut tilanteeseen, jossa Venäjä maksaa jälleen kovaa hintaa etupiiriajattelunsa hedelmistä. Nyt jos koskaan sille on osoitettava, että rikos ei kannata.

- Jorma Ronkainen

torstaina, joulukuuta 13, 2018

Ruutu

Päivälleen 5 vuotta sitten olin jälleen kertausharjoituksessa, mutta tällä kertaa paikka oli minulle uusi - Santahaminan maineikas Maanpuolustuskorkeakoulu. Koulun alueella oli paljon mielenkiintoista nähtävää ja vaikka sitä on ehkä vaikea uskoa niin oheinen kuvani ruokasalista lattian ruutukuvioineen oli yksi niistä. Tämä sen vuoksi, että kokelasajallani kevättalvella 1987 silloinen nuori luutnantti (nykyään kenraali) Ilkka Laitinen kertoi minulle tarinan ruokasalin etuosassa sijaitsevasta hyvin erityislaatuisesta ruudusta.

Ruutu sijaitsee päivystävän upseerin ja kadettivääpelin ruokapöydän vieressä niin että siitä on hyvä näkyvyys koko saliin. Tilanteen niin vaatiessa vanhemmalla kadetilla on oikeus käskeä nuorempansa ruutuun. Tällaisessa tilanteessa ruutuun määrätyn kadetin on ensin mentävä pyytämään ruutuun siirtymislupa päivystävältä upseerilta mutta sitä ennen hänen on pyydettävä kadettivääpeliltä lupaa puhutella päivystävää upseeria. Luvan saatuaan kadetti asettuu seisomaan kahden ruudun väliselle rajalle kantapäät tarkasti ruutujen takakulmissa ja antaa sitten kuuluvalla äänellä selonteon tekemisistään tai tekemättä jättämisistään.

keskiviikkona, joulukuuta 11, 2013

Maan puolustaminen, itsenäisyys ja henkinen vapaus

FB:n uutisvirrasta osui hetki sitten silmään GreenPeacen kuva (alla). Maan puolustus. Aihe on juuri nyt minulle ajankohtainen. Olen junassa, matkalla kohti Helsinkiä ja kertausharjoitusta. Mitä se maan puolustaminen onkaan? Nationalistisesta viitekehyksestä nousevaa itsenäisyyden alleviivausta, tietyn maa-alueen valvontaa ja vaalimista vai olisiko syytä katsoa asioita vähän laajemmin, globaalista perspektiivistä? Voiko itsenäisyyden idean ja globaalin maailmankansalaisuuden yhdistää?

Itsenäinen Suomi ja itsenäinen Maa - missä määrin itsenäisyys on relevantti käsite todellisuudessa, jossa kaikki on yhteydessä toisiinsa lukemattomin sitein? Isosta mittakaavasta kun katsoo niin olemme kaikki avaruusaluksella nimeltä Maa huimalla matkalla auringon ympäri. Samassa veneessä ollaan. Mittakaavaa kun vielä kasvattaa niin voidaan todeta olevamme käsittämättömän ison galaksin, Linnnunradan reunassa ja galaksimme on vain yksi miljardeista. Universumin tasollakaan rajat eivät tule vastaan, sillä kosmologit puhuvat ihan vakavissaan multiversumista, kaikkeuksien kokonaisuudesta, jossa universumimme on vain yksi. Mustat aukot voisivat kuulemma olla putkia näihin toisiin kaikkeuksiin. Meidän universumin musta aukko joka nielee ainetta olisi toisen universumin piste, josta uutta materiaa virtaa sisään.

Maan puolustaminen ja maanpuolustus... Ehkä sittenkin päällimmäisenä mieleen nousee vapauden idea, kuten Jemina sanoi kun kysyin häneltä itsenäisyyden merkitystä. Hän totesi, että olemme vapaita. Maanpuolustus olisi siis vapauden puolustamista. Mitä on vapaus? Sananvapaus. Ajattelun vapaus. Liikkumisen vapaus. Kokoontumisvapaus. Tärkeitä ja ihania asioita kaikki ja puolustamisen arvoisia. Markkinavetoisen konsumerismin silmin vapautta näyttää olevan shoppailu, kuluttaminen... menet kauppaan ostamaan perunalastuja ja valinnanvaraa on kymmenen hyllymetriä. Vau? Tavarataivaaseen kaipaavan olemassaolon motto tuntuu olevan "kulutan, olen siis olemassa". Media ja poliittiset päättäjät ovat kovin huolissaan kuluttajien ostovoimasta. Joulukaupasta toivotaan positiivisia signaaleja talouden elpymiseen. Ostaostaosta ja Suomi pelastuu?

Kyllä tämä itsenäisyyden idea tuntuu omalla kohdalla kiteytyvän kokemukseen henkisestä vapaudesta. Henkinen vapaus ei ole riippuvainen ulkoisista olosuhteista, joskin on kiistatonta, että filosofointi on helpompaa kun on ruokaa jääkaapissa ja katto pään päällä. Henkinen vapaus on mittamattoman arvokkaan ihmisarvon ja elämän mittaamattoman arvon todeksi elämistä.

Oletko sinä henkisesti vapaa?

Löydät tämän kirjoituksen myös FB-sivultani:
https://www.facebook.com/permalink.php?story_fbid=227865874058592&id=156138121231368