Rakastinko ketään?

"Nyt kuolema saapuu
se on jo luissani, ruumiini,
lihani, maata imeskellyt
maaksi tahtoo takaisin.

Entäpä, jos MINÄ
en kuolekaan, entäpä jos, jos
se jää jonnekin kiertelemään.

Entä jos, jos
se joutuu kohtaamaan
tekojensa summan?

Rakastinko ketään?

Sanoinko sen, mitä minun
piti tulla tänne sanomaan,
säälinkö olentoja,
toinko kellekään vapahdusta
vai murhasinko
alusta loppuun
sanoillani, ajatuksillani,
teoillani.

Enkö oppinut Tunnistamaan
sitä Voimaa,
mikä luo, luo, luo."
- Erkki Pirtola

Kuunpimennys

Kuunpimennys kotikadulta kuvattuna. Mielessä viisas mies, Martin Luther King - hänen syntymästä on tänään 90 vuotta.

"Darkness cannot drive out darkness: only light can do that. Hate cannot drive out hate: only love can do that." - Martin Luther King

Nurkkakuntaisuudesta avarampaan maisemaan

Me ihmiset tyypillisesti viehätymme kovin paljon stereotypioista koska haluamme struktuuria elämän moninaisuuteen. Tämä on inhimillistä. Struktuuri tuo turvallisuutta. Ihmismieli elää luokittelusta, mielen happea ovat stereotypiat ja vastakkainasettelut. Niillä on tärkeä roolinsa mutta valitettavan usein ne muutuvat kahleiksi, joita raahaamme mukanamme.

Suomenruotsalaisuus ja suhteemme länsinaapuriin... siinäpä ainesta stereotypioita rakastavalle ihmismielelle, siinäpä monen väännön ja vitsin aihe!

Itse olen koko aikuisikäni kummastellut kaunaa Ruotsia ja ruotsalaisuutta kohtaan. Se ilmenee vaikkapa jääkiekossa. Mikä riemu siitä repeääkään kun Ruotsi häviää jäääkiekossa minkä tahansa ottelun. Jos loppuottelussa sattuu olemaaan vastakkain Ruotsi ja Kanada, niin kummallisen monelle on itsestäänselvää että Kanada on suosikki.

Puhuin ruotsia viimeksi tänään. Kävimme hevosharrastuksen merkeissä tapaamassa vaimoni suomenruotsalaista työkaveria ja hänen kahta tytärtään. Huomasin että suomi taipuu heillä hieman kankeasti joten aloin spontaanisti puhumaan ruotsia. Ilahtuivat kovin ja minusta oli tietysti kivaa että heillä oli kivaa. Näin se ilo monistuu.

Sukulaisiani asuu sekä Pohjois- että Etelä-Ruotsissa ja olen heitä lapsesta alkaen tavannut moneen otteeseen. Paljon on hyviä muistoja. Tämä epäilemättä vaikuttaa myönteiseen asenteeseeni ruotsalaisuutta kohtaan.

Toinen hyvin keskeinen tekijä on varmasti se, että olen 80-luvun lopulla alkaneen ammatillisen urani aikana saanut tehdä paljon yhteistyötä ulkomaalaisten kanssa: asiakkaita, kollegoja ja opiskelijoita eri puolilta maapalloa. Satoja upeita ihmisiä, lukemattomia hienoja yhteisiä hetkiä! Se jos mikä avartaa mieltä!

Kolmanneksi korostan vielä matkustamisen merkitystä. Kymmenet työ- ja lomamatkat eri puolille Eurooppaa ja yksittäiset reissut Venäjälle, Kiinaan ja Yhdysvaltoihin ovat edellämainittujen ohella tehneet minusta jonkinmoisen kosmopoliitin ja tiivistän näkemykseni ihmisestä näihin sanoihin, jotka suunnilleen tässä muodossa eräälle saksalaiselle naisihmiselle Hampurissa lausuin vuonna 2001:

[i]"After all, we are pretty much the same no matter where we come from. Everybody wants to love and everybody wants to be loved." [/i]

Joten jospa vältellään stereotypioita ja keskitytään kohtaamaan ihminen ihmisenä, olipa hänen etninen tausta tai muu asema mikä tahansa. Lähimmäisenrakkaus.

Suomenruotsalaisuudesta vielä... Ehkäpä sieltä voisi oppia ottaa mm. sen vuoksi että muistaakseni siinä ryhmässä ollaan terveempiä, eletään kauemmin, tehdään vähemmän itsemurhia...

500 vuotta sitten...

"Ei ole niin, että koska me olemme kauniita, Jumala rakastaa meitä, vaan on niin, että koska Jumala rakastaa meitä, me olemme kauniita."
- Martti Luther

Luterilaisille tämä päivä on erityinen päivä, sillä päivälleen 500 vuotta sitten Martti esitti legendaariset teesinsä. Tästä voit testata kuinka hyvin tunnet Martti Lutherin. Sain 8/10 - miten sinulla osuu kohdalleen?

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/04/02/oliko-martti-luther-juoppo-minne-han-naulasi-teesinsa-testaa-tietosi

Lifetime Lovers

Can you stop for a moment?

How do you feel? What does this moment feel like?

Can you feel this inhale? Can you see these thoughts?

What about these sensations - this feeling in your stomach, in your arms, in your chest?

Can you feel this moment in its aliveness? This moment is touching you. This moment loves you. It always has and it always will. This moment will never let you down.

This sacred moment keeps asking: "You and me babe, how about it?"

Well, how about it?

- Jomppe on360.fi

Muisto

Tapahtuipa päivälleen kaksi vuotta sitten että...

Terveiset mökiltä!

Jäälle en enää uskaltaudu, mutta rantoja kelpaa kierrellä. Istuskelin auringon lämmittämällä kivellä, nautin hiljaisuudesta ja näkymästä.

Suljin sitten silmäni ja tein kehomeditaation. Siinä käydään koko kroppa läpi varpaista päälakeen asti. Mitään sen kummempaa mystiikkaa asiassa ei ole. Kuulostellaan vaan myötätuntoisen uteliaasti, että mitä vaikkapa oikealle polvelle kuuluu. Vai kuuluuko mitään. Sekin on ok. Voi siinä myös vaikka kiitellä, että hyvin olet minua palvellut.

Harjoitus sujui hyvin. Olin menossa vasemmassa silmämunassa, kun Jertta-koira alkoi tökkimään minua tassullaan. Hymyilytti. Jatkoin harjoituksen loppuun. Avasin sitten silmät hitaasti. Oivalsin, että auringonlaskustahan se Jertta minua huomautti. "Katso nyt hyvä mies tätä!" No minä tietysti katsoin. Rakastuin tähän hetkeen taas uudestaan.

Kriisi punnitsee

Elämän suuret kriisit ikään kuin mittaavat meidät, punnitsevat meidät - luita ja ytimiä myöten, Kriisi on käännekohta. Kriisi on suuri mahdollisuus. Miten toimia? Yleisiä strategioita ovat katkeroituminen, kyynistyminen, uhriutuminen...

Paljon harvinaisempaa on yhä syvempi rakastuminen lähimmäiseen, olevaan, elämään. Siihen meidät on kuitenkin syvimmällä sisimmässämme kutsuttu, vihitty - se on syvin itsemme. Rakkaus.

Valheen jäljet

"Ennen kaikkea, älä valehtele itsellesi. Ihminen joka valehtelee itselleen ja uskoo omat valheensa ajautuu pisteeseen jossa hän ei enää tunnista totuutta. Sen myötä hän menettää kaiken kunnioituksen itseään ja toisiaan kohtaan. Ja kun ei ole kunnioitusta ei ole myöskään kykyä rakastaa."
- Feodor Dostojevski

Sinä voit valita

Kuten vanha kansa tiesi, ”kaikki on kaunista, kun vaan silmät tottuu.” Tämän hetken upeus ei aina ole ilmeistä. Se voi kuitenkin paljastua, jos olet ennakkoluuloton. Ennakkoluulottomuus on ”tyhjä mieli”, jossa maailma ilmenee runsaudessaan.

Elämä ei ole pihtari, vaikka se itse tehdyssä vankisellissä riutuvalle sellaisena näyttäytyy. Egovetoinen ihminen pitää elämää pelinä, jossa vain ovelimmat ja röyhkeimmät pärjäävät. Elämä ei ole kuitenkaan peli. Elämä on peili. Katso tarkasti ja katso kaikessa rauhassa. Mitä näet? Näkyykö peilissä ”On”nen poika tai tyttö? Sinä voit valita.

Ihmelapsi

260 vuotta sitten Salzburgissa syntyi vauva, jolle annettiin kasteessa nimeksi Johannes Chrysostomus Wolfgangus Theophilus. Komea nimi! Nimi ei ehkä kuulosta tutulta, mutta kun se täydennetään sukunimellä, jokainen tietää kenestä on kysymys. Ensimmäinen sävellys syntyi 4-vuotiaana, sinfonia 8-vuotiaana ja ooppera 11-vuotiaana.

Mozart! Ihmelapsi! Mozart nimettiin pyhimys Johannes Krysostomoksen mukaan. Hän oli 300-luvulla elänyt piispa, joka puhui paljon vallan, rikkauden ja hyvinvoinnin väärinkäytöksiä vastaan. Kansa tykkäsi, mutta papisto ja valtaeliitti eivät. Lopulta keisari Arkadios karkotti Johanneksen ja hän kuoli matkalla karkotuspaikkaansa.

"Hyveen alku ja loppu on rakkaus."
- Johannes Krysostomus

Sen tuntee

Alan Alexander Milnen syntymästä on tänään 134 vuotta. Kiitos Alan. Kiitos Nalle Puh.

Nasu: Miten kirjoitetaan 'rakkaus'?
Nalle Puh: Sitä ei kirjoiteta... sen tuntee.
- A.A.Milne, Nalle Puh

(kuva Anu Viik, anumari.kuvat.fi)

Hercule Poirotin äiti

Agatha Christien kuolemasta on tänään 40 vuotta. Omaelämäkerrassaan hän pohti vanhenemista.

"Mitä voisin sanoa kun täytän 75 vuotta? Kiitän Jumalaa hyvästä elämästä ja kaikesta saamastani rakkaudesta."

Mikä on suosikkisi Christien tuotannossa?

Eternal Flame

Kasarihaaste jatkuu; Phil Collins, Pelle Miljoona, Lori Singer... Jatketaan feminiinisellä linjalla - Banglesin "Eternal Flame" vuodelta 1988 on sakeaa siirappia. Levyltä vuonna 1989 irrotettu single nousi ykköseksi yhdeksässä maassa. Molemmat vuodet ovat elämässäni hyvin merkittäviä - helmikuussa 88 mentiin silloisen tyttöystävän kanssa kihloihin ja syyskuussa 89 naimisiin (ja yhä ollaan).

Rakkauden sylissä

Julkaisu käyttäjältä On.

Joulun ihme tietoisuuden talossa

Jouluevankeliumi kertoo Jeesus-lapsen syntymästä ankeaan ympäristöön, talliin, eläinten keskelle. Kuvauksen myötä ajatukset yleensä rientävät parin tuhannen vuoden taakse, kauas Betlehemiin. Kuvittelemme öisen lammaskedon, paimenet, tähtitaivaan, enkelit sekä tallin, jossa joulun ihme on juuri tapahtunut.

Ehkäpä meidän ei sittenkään tarvitse matkata niin kauas? Jospa jouluevankeliumin todellinen tarkoitus onkin esittää kuva rakkauden syntymisestä tässä ja nyt? Evankeliumin talli onkin vertauskuva keskeneräisestä ihmisestä. Talli ja seimi sijaitsevatkin sisällämme, sydämessämme, sielussamme. Jouluevankeliumin esoteerinen taso kertoo tietoisuuden talossa tapahtuvasta ihmeestä.

Marian, Joosefin ja eläinten voidaan ajatella kuvaavan ihmisen eri ulottuvuuksia; Joosef edustaa älyä joka kuuntelee sydäntä. Maria edustaa vilpitöntä sydäntä, joka kuulee älyä. Tallin eläimet ovat vertauskuva ihmisen viettienergioista, jotka ovat rauhoittuneet. Tietoisuuden talossa vallitsee rauha ja rakkaus.

Henkisen tien kulkijan sisäinen eheytyminen merkitsee pään ja sydämen, älyn ja tunteen harmonisoitumista. Alkemiallisessa prosessissa syntyy kultaa. Joulun ihme tulee todeksi - uutta, kaunista, herkkää ja viatonta ilmestyy tietoisuuden taloon. Sisäisen seimen äärellä kulkija saa todistaa rakkauden syntyneen. Rakkauden, joka on tie, totuus ja elämä. Tätä ihmettä voi todistaa joka hetki.

- Jorma Ronkainen, "On", s. 128 (http://www.onnessa.com/onkirja.html)

Rakkaustarina

Tämä hetki ja Sinä - merkillinen kaksikko!
Kyse ei ole virheestä, joka pitäisi korjata.

Tämä hetki ja Sinä - arvoituksellinen pari!
Kyse ei ole ongelmasta, joka olisi ratkaistava.

Tämä hetki ja Sinä - hehkuvaiset!
Tämä hetki ja Sinä - ainutlaatuisen kaunis
tähtiin kirjoitettu
rakkaustarina.

- Jorma Ronkainen

ps. "On".
Onnen Karttakirja.
Jouluksi.
Itsellesi.
Lahjaksi.
"Tämä on paras joululahjani aikoihin. Tämä on kirja, joka ei joudu kirpputorille, vaan jonka lahjoitan lapsenlapsilleni viestin kera."
http://www.onnessa.com/onkirja.html

Voit milloin tahansa...

Julkaisu käyttäjältä On.

Kosketus

Julkaisu käyttäjältä On.

Rakastuminen

Julkaisu käyttäjältä On.

Kutsumattomia vieraita

Yllätyt kun toisinaan sydämesi ovelle saapuu selittämätön suru. Huomaat, että surun seurana on alakulo. ”Kop kop.” Kummastelet. Et avaa ovea. Pian paikalle saapuu myös pelko. ”Kop kop.” Sydäntä kuristaa. Et avaa ovea. Kylmä hiki nousee otsallesi. Kohta mieli kutsuu paikalle joukon ajatuksia. Saat kuulla tuttuja tarinoita siitä, millainen pelkuri olet. ”Surkimus, epäonnistuja, häviäjä…” Vatsaasi korventaa. Saatat uskoa tarinat. Tunnet syyllisyyttä. Haluat tukkia korvasi. Toivot, että koputus lakkaisi.

On luonnollista, että mieli telkeää sydämen oven kaikilla mahdollisilla tarinoilla. Se haluaa itsepintaisesti selittää, käsitteellistää ja älyllistää kutsumattomat vieraat. Mieli tekee kaikkensa, jotta sydämen ovi pysyisi suljettuna. Käsitteistä ja ennustettavuudesta hengitysilmansa imevä mieli ei pysty kohtaamaan tämän hetken paljasta käsittämättömyyttä ja ennustamattomuutta. Mieli haluaa kääntää selkänsä elämän arvaamattomalle sykkeelle, joka toisinaan ravistelee rajusti sisintä ja puhaltaa myrskytuulen lailla kumoon kaikki mielen kuvitelmat siitä kuka olet ja miten elämän pitäisi sujua.

Mieli on osa sinua, mutta et ole mielesi. Jospa sittenkin uskallat avata sydämesi oven ja kutsua vieraat peremmälle? Myötätuntoisen huomiosi valossa saattaa paljastua, että matkalaiset ovat kylmissään ja , nälissään. Ne pelkäävät, että käännät niille taas kerran selkäsi. Läsnäolosi lämmössä voi osoittautua, että itse asiassa sinä tunnet nämä kulkijat. Ne ovat sinun lapsiasi, jotka haluavat palata luoksesi. Ne kaipaavat syliisi, turvaan.

Sinä olet viisastunut. Tiedät, ettet ole mikään sotatanner. Sydämessäsi tunnet, että et halua sulkea ketään etkä mitään myötätuntosi ulkopuolelle. Tämä on rakkauden tie.

- Jorma Ronkainen (facebook.com/OnKaikki)