Moraalinen kompassi ja itsekasvatus

Jokaisella on jonkinlainen moraalinen koodisto, ts. arvojärjestelmä jonka valossa ihminen arvioi toimintaansa: arviointi tehdään ennen päätöstä toimia tai olla toimimatta ja/tai sitten jälkikäteen reflektoiden kuinka sitä tuli toimineeksi tai kuinka sitä pitäytyi tekemästä jotakin. Moraalisen koodiston valossa ihminen puntaroi, mikä on oikein ja mikä väärin. Ihminen usein haluaa impulsiivisesti yhtä sun toista mutta ei läheskään aina toteuta haluaan, koska hän on sitoutunut noudattamaan moraalikoodiaan. Moraalikoodi on sisäinen arvojärjestelmä - voidaan puhua vaikkapa omatunnosta - jonka perusteella ihminen arvottaa tekoja, sanoja ja jopa ajatuksia oikeiksi ja vääriksi. Ajatusten arvoperustainen itsekritiikki saattaa merkitä ettei ihminen halua kehitellä saati vaalia ajatuksia, jotka ovat moraalikoodin perusteella huonolaatuisia. Moinen ei olisi lainvastaista, mutta omatunnon valossa se ei olisi viisasta itsekasvatuksen ja henkisen kasvun kannalta. Huonolaatuisten ajatusten vaaliminen johtaa siihen, että niistä muodostuu pysyväluonteinen asumus korvien väliin. Sen purkaminen vaatii työtä.

Joillakin moraalikoodi määräytyy pitkälti ulkoisin ehdoin (esim. lainsäädäntö, uskonto). On myös niitä, joiden moraalikoodi kumpuaa sisältä, omatunnosta. Ihmiskuvani ja todellisuuskäsitykseni valossa henkinen kasvu ja itsekasvatus merkitsee mm. sitä, että

a) yhteys sisäiseen moraaliseen kompassiin vahvistuu ja kompassi kalibroituu yhä tarkemmin tunnistamaan oikean ja väärän,
b) ajatukset, sanat ja teot poikkeavat moraalisen kompassin oikea-suunnasta yhä vähemmän ja sen myötä muotoutuvat yhä enemmän moraalikoodiston näköisiksi,
c) ulkoinen moraalikoodisto esimerkiksi lainsäädännön tai uskonnollisen arvojärjestelmän muodossa ei enää ensisijaisesti ohjaa toimintaa.

ps. On toki automaatiotason reaktiopohjaista toimintaa, jonka reflektointi ehtii tapahtua vasta jälkikäteen. Esimerkiksi liukkaan alustan yllättäessä kävelijän, korjausliikkeet tapahtuvat automaattisesti. Tietoinen arviointi kulkee jälkijunassa. Toisena esimerkkinä mainittakoon vaikkapa nopeat mailapelit (kuten jääkiekko). Niissä on paljon pelitilanteita, joissa ainoastaan automaattinen vaistonvarainen toiminta johtaa oikeaan lopputulokseen kuten maaliin.

Universaalit arvot, viisaus ja elämän tarkoitus

Terveiset mökiltä!

Mitä ovat universaalit arvot?

Tämä on muunnelma kysymyksestä "mikä on elämän tarkoitus?". Helppoja vastauksia: "elämän tarkoitus on elää hyvin" tai "elämän tarkoitus on elää oikein". Tämä johtaa väistämättä arvojen pohdintaan: mikä on oikein? mitä on hyvä?

Nimeän objektiivisiksi arvoiksi klassisen kolmikon: 1) totuus, 2) hyvyys ja 3) kauneus. Arvot ovat moraalifilosofisen pohdinnnan ohella ennen kaikkea tekoja, joten hyvä tai juhlallisesti sanoen totuudellinen elämä on edellämainittujen arvojen näköistä ajattelua, puhetta ja tekemistä. Hyvä elämä on linjassa totuuden, hyvyyden ja kauneuden kanssa, hyvä elämä on totuuden, hyvyyden ja kauneuden suuntaista tahtoa ja toteutusta. Moiseen kykenevää voi viisaaksi kutsua.

1. Totuus
Tiede on naimisissa totuuden kanssa ja hengailee toki myös kauneuden (esim. matemaattisen yhtälön eleganssi, kauneus) ja hyvyyden (esim. lääketiede) kanssa. On huomioitava, että ei ole olemassa arvovapaata tiedettä (koska totuus on arvo). Sen myötä tieteellä on myös vastuu (esimerkkinä mainittakoon vaikkapa kemiallisten joukkotuhoaseiden kehittäminen). Totuutta ja tiedettä yhdistää logiikka.

2. Hyvyys
Uskonto on naimisissa hyvyyden kanssa ja hengailee myös totuuden (esim. haetaan vastausta kysymykseen jumalan ja ihmisen olemuksesta sekä elämän tarkoituksesta) ja kauneuden kanssa (esim. taideteos, joka on jumalallisen inspiraation tuloksena syntynyt, inspiraatiohan tarkoittaa etymologisesti hengellä täyttymistä). Uskontoa ja hyvyyttä yhdistää etiikka.

3. Kauneus
Taide on naimisissa kauneuden kanssa ja hengailee myös totuuden (taiteen avulla voi oppia totuuksia ihmisyydestä ja elämästä) ja hyvyyden (taide voi eheyttää ihmistä, ns. katharsis) kanssa. Taidetta ja kauneutta yhdistää estetiikka.

Joten tiede, taide ja uskonto, ts. totuus, kauneus ja hyvyys - siinä peruspilarit joita kaikkia tarvitaan elämän runsauden äärellä. Huonolaatuisina versioina ne hylkivät toisiaan, hyvälaatuisina versioina täydentävät toisiaan.

ps. Kysymykseen elämän tarkoituksesta voidaan vastata yleisellä tasolla kuten edellä tein. Elämän tarkoitus on elää oikein, ts. edellämainittujen arvojen näköinen ajattelu, puhe ja teot ovat elämän tarkoituksen toteuttamista. Tämä konkretisoituu elämäntehtävänä, joka voi olla enemmän tai vähemmän näkyvä. Elämäntehtävä koostuu jokapäiväisinä haasteina: mikä on oikea tapa toimia arkisissa tilanteissa? Voimme elää reaktiopohjaisesti, viettien ja halujen vietävänä (hedonismi) tai voimme tietoisesti sitoutua universaaleihin arvoihin. Kyse on halun jalostamisesta kestävien arvojen suuntaiseksi tahdoksi ja motivaatioksi. Kuinka se on mahdollista? Kokemukseni mukaan elämään sisältyy gravitaation kaltainen moraalinen voima, joka vastustaa tai tukee pyrkimyksiämme. Elämä on kärsivällinen opettaja ja se tuo eteemme oppimistehtävän toisensa perään. Kun asenne on kohdallaan, oppimista ei pidättele mikään.

Millaiset ihmiset toimittavat iltapäivälehtiä?

Olipa taas lööpit tänään - lasten silmien korkeudella tavattavana... Ja niin moni moista roskaa ihmisten silmille paiskovien tuotoksia ostaa.

Tulee mieleen reilu viikko sitten akateemikoksi nimitetyn Aki Kaurismäen määritelmä;

"Olen sitä mieltä ettei Iltalehti ole edes lehti.
Se lehtihän on disco- ja pornokulttuurin ja kvasitietämyksen ristisiitos."

-gs

Katumaasturi - vihreä valinta?

Ollaan alustavasti harkittu hybridiauton hankkimista;

Wikipedian määritys:
"Hybridiautojen polttoaineenkulutus on huomattavasti perinteistä polttomoottoriautoa pienempi - ja vastaavasti hiilidioksidipäästöt ovat vähäisemmät - sähkömoottorin huomattavasti suuremman hyötysuhteen ansiosta (enegiatehokkuus jopa 95%, bensiinimoottorissa puolestaan vain 25%)."

Olen ollut siinä käsityksessä että poltto- ja sähkömoottorin yhdistelmä olisi tässä siirtymävaiheessa ihan kestävä ja ympäristötietoinen valinta ja olen jo Suomen markkinoilla oleviin vaihtoehtoihin tutustunutkin, mutta viikonloppuna osui silmiini Hesarin juttu:

"Tutkimus: Hybridiauto onkin energiasyöppö

Ympäristöystävällisyyttä tavoittelevat hybridiautot eivät ole vielä ekologisia, toteaa amerikkalainen CNW-tutkimuslaitos. Ne kuluttavat elinkaarensa aikana selvästi enemmän energiaa kuin moni jykevä katumaasturi.

Hybrideistä paras, Toyota Prius, kuluttaa ajettua kilometriä kohti yli kaksi kertaa niin paljon energiaa kuin katumaasturit Honda CR-V, Kia Sportage ja Kia Sorento.

Tutkimuksessa otettiin huomioon esimerkiksi valmistus, huolto, kierrätys ja polttoaineen kulutus."

Eli ne paljon parjatut katumaasturit olisivatkin vihreitä valintoja? Hummeriko tässä pitäisi laittaa että ekomies olisi...

Vähän epäilyttää tuo tutkimuksen tekijä, "amerikkalainen CNW-tutkimuslaitos" - olisiko intresseissä ollut pelastaa katumaastureihin nojaavat valmistajat?

- - -
lisäys - Hesarin palstalla juttu on herättänyt kovasti keskustelua, tässä muutama poiminta:

"Pistäkääpä google töihin. On tainnut toimittaja Jukka Pertulta jäädä tekemättä.

Kyseisen CNW-nimisen konsultti- ja lobbausfirman (toimeksiantoja autoteollisuudelle) takana oleva Art Spinella on tunnetu ristiretkestään SUV-kulttuurin puolesta.

Kyseinen CNW:n "Dust to dust" on disinformaatiota, josta on löydettävissä suuri määrä virheitä, epärealistisia lukemia ja perusteettomia väitteitä. Suurin osa keskustelusta on jo viime keväältä.

Hakuja Yhdysvalloissa käytyyn keskusteluun ko. aiheesta:

http://www.google.fi/search?hl=fi&q= art+spinella

http://www.google.fi/search?hl=fi&q= art+spinella+bogus

http://www.google.fi/search?hl=fi&q= art+spinella+lobbying

Jokainen muodostakoon oman mielipiteensä. Harmi vaan että lehdessä ollut humpuukiin pohjautuva juttu muuttuu Esson baarissa todeksi. Ihmiskunnan typeryydellä ei ole rajaa."

- - -

"Hesari hoi, tsekatkaa nyt vähän mitä julkaisette. Tämä on tyypillistä jenkkitutkimusta poliittisista lähtökohdista. Koko tutkimus on sisällöllisesti täysi vitsi. Se käytännössä väittää, että jos kaikki amerikkalaiset ajaisisivat Hummereita Toyota Priuksen sijaan, niin energiaa kuluisi puolet vähemmän. (Hummer n. 10 mailia gallonalla ja Prius noin 50).

Auton energiankulutuksesta karkeasti 85 prosenttia tulee polttoaineen kulutuksesta ja 15 prosenttia valmistuksesta. Hybridiautot vähentävät polttoaineenkulutusta 20-30 prosenttia. Tämä hyvin helposti kattaa lisääntyneen energiankulutuksen valmistuspuolella.

Googlatkaa ja katsokaa mitä siitä tutkimuksesta sanotaan ennen kuin julkaisette roskaa totena."

- - -

"CNW onkin koko nimeltään CNW Marketing Research, eli laitos joka tuottaa asiakkaille mieluisia tuloksia, vähän niinkuin tupakkateollisuuden vastaavat - silloin kun ne vielä saivat hyväuskoisia toimittajia painamaan tarinoitaan lukematta materiaalia."

- - -

"raportti yliarvioi reilusti (antamatta tietenkään referenssejä omille numeroilleen) toisen ja kolmannen asteen tuotantokustannuksia, jotka he sitten kuolettavat suhteessa hyvin mataliin autontuotantomääriin, sanoo Ron Fischer."

- - -

"uutisessa mainittu tutkimuslaitos on, yllätys-yllätys, Yhdysvaltojen hallituksen rahoittama tutkimuslaitos."

- - -

"Varsinainen tila-autojen myynninedistämiskampanja. Jukka Perttu voisi kirjoittaa artikkelin kampanjan tuloksista. Aivan varmasti esitetty tutkimustulos on mieluinen myyntiargumentti autojen myyjille. Väite: "Hesarin mukaan" ... menee hyvin läpi, ainakin joidenkin ostajien kohdalla. Oli näppärää repäistä tuollainen otsikko, joka näkyi Hesarin etusivullakin. Suuri on lukijoita ei vaivaudu lukemaan artikkelia, vaan antavat vain otsikon vaikuttaa itseensä."

- - -

"Ennen kuin mietitään, mikä auto on ekologinen, tehdäänpä pieni todellisuuteen pohjautuva laskelma siitä kannattaako CNW:n lukujen pohjalta keskustella:

Asuin Kaliforniassa 2003-2005 ja toin auton palatessani Suomeen. Myin sen elokuussa 2006 ajettuani 67 800 mailia. Energian hinta CNW:n mukaan on keskimäärin $2.95 per maili eli minun osallani siis $200 010. Pidin kirjaa aivan kaikista kuluistani. Ostohinta ja kaikki kulut olivat yhteensä $46 003 ilman autosta Suomessa maksettua vaihtohyvitystä ($28 773, nettokuluni siis todellisuudessa $17 230). Autoni oli pieni japanilainen SUV, keskikulutus 9.5 l/100 km.

Oletetaan kuitenkin, että olisin romuttanut autoni elokuussa, jolloin muut kuin polttoainekulut ovat taatusti maksimissaan. Käytin $46 000, autoni kulutti $200 000. Joku siis subventoi kulutustani 154 000 $. Mielenkiintoinen väite... Kuinka moni uskoo?

Toyota on oikeassa tyrmätessään CNW:n "tutkimuksen", jonka on pakko liioitella rajusti muita kuin polttoainekuluja. CNW:n mukaan Hummer H3 ($2.07/mi) on ekologisempi kuin VW Golf ($2.70/mi)! Kenenhän etuja tämän kaltaiset laskelmat ajavat? Mielenkiintoista pohtia, kun tietää, että SUV-myynti on USA:ssa laskussa ja ainakin Kaliforniassa siihen on syynä energian hinnan nousun ohella kasvava ympäristötietoisuus... "

- - -

"Toivottavasti hs:n kokonaisessa artikkelissa edes hieman kyseenalaistetaan tutkimuksen tuloksia. Joka tapauksessa on mielestäni tökeröä antaa nettisivuilla ymmärtää että tutkimus nielaistaan kohoineen päivineen yhtään pureskelematta.

Tämä ei nimittäin ole mitenkään ainoa tutkimus joka asiasta on tehty, ja yleensä on päästy toisenlaisiin johtopäätöksiin.
Esimerkiksi:

On the Road in 2020: A Life-cycle Analysis of New Automobile Technologies
Energy Laboratory Report # MIT EL 00-003
(Energy Laboratory Massachusetts Institute of Technology)

http://web.mit.edu/energylab/www/pubs/el 00-003.pdf

En ole oikein vakuuttunut myöskään CNW Marketing Research - "tutkimuslaitoksen" kompetenssista arvioida aihetta samalla tieto- ja taitotasolla kuin edellämainittu MIT tai Argonne National Laboratory, joka myös pääsi MIT:n suuntaisiin tuloksiin omissa tutkimuksissaan.

Ettei vaan olisi tutkimusta tehty heikosti kannattavien amerikkalaisten autotehtaiden rahoittamana? Tämä liitto takaisi molemmille hyödyn; GE, Ford ja kumppanit saisivat kylvettyä epäilyksen siemenen yleiseen mielipiteeseen kuten ilmastonmuutoksen kanssa kävi aikanaan, ja CNW saisi lyhyellä tähtäimellä rahaa ja pitkällä tunnettuutta. Varmasti ainakin lisäklikkauksia webbisivuilleen.."

- - -

"Tämä tutkimus on vanha juttu (vuodelta 2006) joka on jo debunkattu.

Tässä tiivistelmä muista aiheeseen liittyvistä tutkimuksista:

http://hybridblog.typepad.com/my_weblog/ 2006/08/about_that_cnw_.html

kertoo, että tavallisen auton elämänkaaressa valmistuksessa käytetty energia on jotain 15% luokkaa. Vaikka tämä tuplattaisiin, olisi vaikea uskoa että Hybridi kuluttaisi merkittävästi enemmän kuin Hummer maasturi jota tutkimuksessa verrattiin.

Lisäksi luin jostain muualta, että tutkimuksen käyttämät kilometrimäärät olivat epärealistisia ja erilaiset eri autoille."

-gs

Jokela

Jo 2361 vaatii asiallista uutisointia.

-gs

Lööpit jyräävät 2/2

Jokin aika sitten luin Jone Nikulan erään kolumnin, jossa hän antaa synninpäästön lööppiuutisoinnille. Nikulan mukaan ”lukeminen kannattaa aina”, sillä juorulehdetkin ”ovat osa sitä maailmaa, jossa me kaikki elämme”. Lukemisen tärkeys ja maailman moninaisuus ovat toki totta, mutta en allekirjoita hänen logiikkaansa juorulehtien oikeutuksesta.

Lööppitodellisuus alleviivaa maailman varjopuolia, jotka sinällään ovat tosia. Ydinkysymys onkin pohtia, mikä oikeuttaa tämän ihmisten iästä, arvomaailmasta, henkisestä kypsyydestä ja lukumieltymyksistä piittaamattoman säälittömän tabloiditykityksen? Nikula on ihan oikeassa todetessaan maailman olevan ”suuri ja enimmäkseen tuntematon, mutta juuri siksi kiinnostava”. Hän kuitenkin samalla unohtaa mm. ihmisarvon ja yksityisyyden kunnioittamisen sekä valinnanvapauden ja lähimmäisestä huolehtimisen välttämättömät teesit.




Luonnollisesti ymmärrän, että lööppijournalismissa vallitsee kysynnän ja tarjonnan raadollinen matematiikka. Kaava on surullisen yksinkertainen: sensaationnälkäiset ihmiset lyövät kättä journalistisen etiikan kadottaneiden (pää)toimittajien kanssa. Nämä ajattelussaan eksyneet ryhmät kohtaavat päivittäin tuhansien kauppojen ja kioskien kassoilla muiden joutuessa todistamaan tätä surullista näytelmää. On kuitenkin hyvä muistaa, että yhtälö pätee vain niin kauan, kun molempiin ryhmiin kuuluu riittävän monta ihmistä. Jokainen ihminen vaikuttaa omilla valinnoillaan yhtälön toimivuuteen ja jokainen voi halutessaan myötävaikuttaa sen päivän koittamiseen, kun lööppiuutisointi jää pölyttymään marginaali-ilmiöksi lehtihyllyyn ja häviää vähitellen kokonaan.

-gs

(kuva http://194.79.113.147/hs/Journalism/Images/journalism%20pic.jpg)

Lööpit jyräävät 1/2

Ihminen haluaa tietää. Tyypillisesti. Toisaalta sanotaan että tieto lisää tuskaa.
Joskus tekee mieli sulkea silmät.




Iltapäivälehtien kirkuvat lööpit osuvat silmiin monessa, liian monessa paikassa. Onko minun tarpeellista tietää, että pikkupojat räjäyttivät pommin (Ilta-Sanomat 10.9.), vammainen huonetoveri todisti surmaa (IS 7.9.), oliko äitini murhaajan uhri (IS 5.9.) tai että mies ja nainen ammuttiin koululla (IS 1.9.)? Lööpit eivät kunnioita ihmisen itsemääräämisoikeutta, valinnan mahdollisuutta, vaan ne tuovat säälimättömästi esille todellisuuden ikäviä ulottuvuuksia.

Iltapäivälehden toimituksessa työskentelevä saattaa perustella, legitimoida tekemisiään sillä, että hän on tärkeä osa totuuden torvea, jonka suoranainen velvollisuus on informoida lukijoita myös ikävistä asioista. Ehkä näin onkin.

Mutta miksi ihmeessä tämä totuuden torvet soivat joka paikassa kenestäkään piittaamatta? Eikö niiden oikeampi paikka olisi siellä jossakin takana lehtihyllyssä ns. miestenlehtien osastolla, muovikääreessä?



-gs

Hollannin pedofiilipuolueen kieltäminen

Vielä ehtii allekirjoittamaan;

"Viitaten Henna Sotamaan kirjoitukseen Aamulehdessä 27.07.2006 " HOLLANNIN PEDOFIILIPUOLUE ON ÄÄRIESIMERKKI "

Haagin käräjäoikeus on antanut sananvapauden, kokoontumisvapauden sekä järjestäytymisvapauden nimissä perustaa PNVD-pedofiilipuolueen Europaan Unionin jäsenmaahan Hollantiin.

PNVD-pedofiilipuolue asettaa tavoitteekseen; seksuaalisen alaikäisyyden laskemisen 12 (kahteentoista) ikävuoteen, lapsipornografian ja eläimiin sekaantumisen laillistamisen.

Me allekirjoittaneet kunnioitamme kansainvälisiä ihmis- ja lastenoikeuksia turvaavia sopimuksia. Osoitamme moraalista vastuuta, inhimillisyyttä ja lähimmäisen rakkautta VAATIMALLA HOLLANTIA VÄLITTÖMÄSTI KIELTÄMÄÄN PEDOFIILIPUOLUEEN.

Adressi tullaan luovuttamaan Oikeusministeri Leena Luhtaselle Tampereella 20-22.09.2006 pidettävässä EU:n Oikeus- ja Sisäministerien epävirallisessa kokouksessa.

Tampereella 27.07.2006

Heini Eräsalo"

Osoite adressiin on: http://www.adressit.com/pedonkielto

Kuin märkä rätti...

...vasten kasvoja iski jälleen lööppien sairas maailma kun töiden jälkeen kävin ruokakaupassa.

Lööppitodellisuus, jota ihmisille pakkosyötetään kassajonoissa, on sairas.

Millaista kuvaa ne maailmasta välittävät?

Miten tämä pakkosyöttö vaikuttaa ihmisiin, jotka eivät osaa asioihin suhtautua rakentavalla kritiikilllä?

Miten tämä pakkosyöttö vaikuttaa esimerkiksi lapseen, joka on juuri oppinut lukemaan ja tavailee silmänkorkeudella kirkuvia lööppejä mietteissään?

Miksi ihmiset ostavat iltapäivälehtiä?

-gs