Hirvittävä tragedia Norjassa. Sairas ihminen teki sairaita tekoja. Järjetöntä. Käsittämätöntä. Siinä oikeastaan kaikki oleellinen. Siinä kaikki mitä tästä verilöylystä tarvitsee tietää.
Monia ihmisiä asia tuntuu kiinnostavan tavattomasti; luetaan, kauhistellaan, luetaan lisää, kauhistellaan lisää, luetaan vielä lisää... Miksi pahuus kiinnostaa? Miksi veriteko kiinnostaa? Itse olen lukenut tapahtumasta hyvin vähän mutta median uutisointitapa hiukan ihmetyttää. Vihdoin tänään jotakin viisasta:
"Suomalaisessa mediassa ampuja näyttää saaneen jälleen kerran hyvin keskeisen roolin, Norjassa samoin. Hänen manifestinsa ja valokuvansa on tuotu vahvasti esiin. Suurin kysymys mediaeettisesti on, miksi sankaruus tuotetaan näin"
Helsingin yliopiston viestinnän tutkija Salli Hakala
http://www.yle.fi/uutiset/teemat/Norjan_tragedia/2011/07/suomalaismedialle_ruusuja_ja_risuja_norjan_tragedian_kasittelysta_2749194.html
Mr Breivik's lawyer, Geir Lippestad, told reporters: "This whole case indicated that he is insane."
http://www.bbc.co.uk/news/world-europe-14294251
Lukemattomat palstamillimetrit ja uutisointi eri medioissa ympäri maailman ovat täsmälleen sitä mitä tämä sairas ihminen halusi ja haluaa. Ymmärrän kyllä että sananvapauteen ja avoimeen tiedonkulkuun tässä taas vedotaan mutta vapaus ilman vastuuta on impulsiivista mielivaltaa. Vapaus ilman kestäviä arvoja on sokeaa. Tätä ei tunnu postmoderni maallistunut ajattelu ymmärtävän. Tätä ei businessvetoinen media tunnu käsittävän.
Myötätuntoni, ajatukseni ja rukoukseni ovat tämän mielettömän teon uhreiksi joutuneiden, heidän perheiden, omaisten, sukulaisten, ystävien ja tuttavien puolella. En usko että heidän paranemisprosessia edistää nähdynkaltainen mediasirkus.
-gs