Suuri osa kommunikointiongelmista johtuu siitä, että käsitteitä käytetään eri merkityksissä. Yksi puhuu aidasta ja toinen aidanseipäästä. Yksi tarkoittaa rakkaudella sitä ja toinen tätä. Loogisanalyyttisen filosofian perinteessä korostetaankin käsiteanalyysin merkitystä; lähtökohdassa käsitteet tulisi määrittää yksikäsitteisesti ja vasta tämän jälkeen voidaan käydä keskustelua. Hyvä periaate. Tosin hasteena on löytää yhteisymmärrys; miten määrittää vaikkapa rakkauden käsite niin että määritys on kaikkien hyväksyttävissä? 1.Kor.13 ei loistavuudestaan huolimatta ehkä kaikille kelpaa. Loogisanalyyttisen perinteen näkökulmasta se on (vain) runoutta eikä siis täytä täsmällisen (tieteellisen) kielenkäytön vaatimuksia.
Käsitteet ovat tärkeitä, mutta tärkeää on myös käyttää käsitteitä mielekkäästi. Loogisanalyyttisen herätyksen saanut ihminen saattaa ihastua käsiteanalyysiin siinä määrin että unohtuu katsomaan ja ihmettelemään käsitteitä eikä muista että ne ovat kuin kuuta osoittava sormi. Kun tällaisella ihmisellä on nälkä, hän kiertää ravintoloissa analysoimassa ruokalistoja ja syö sellaiset jotka vaikuttavat kiintoisilta. Tämän jälkeen hän toteaa että pahalta maistui eikä nälkäkään lähtenyt. Hän kertoo myös toisille että siinä ja siinä paikassa ei kannata käydä, koska hän on asian tutkinut ja tietää mistä puhuu. Tällainen ihminen lukee 1.Kor.13, pohtii ja puntaroi käsitteet ja lausuu sen perusteella arvionsa. Hän saattaa tyrmätä 1.Kor.13 määrityksen (runomuotoisuuden vuoksi) tai sitten hän saattaa hyväksyä määrityksen ja todeta että maailmassa ei moista ilmiötä esiinny; (pyyteetöntä) rakkautta ei ole olemassa.
Henkisiä kysymyksiä puntaroidessa kohtaa tällaisia ihmisiä.
Miten siis menetellä?
On ihminen, jolle tulee totuuden nälkä. Maailmaa hän on maistellut ja sen maku on suussa karvaaksi käynyt. Nälkä yhä on. Henkisyys alkaa kiinnostaa. Ravintoloita ja ruokalistoja on maailma täynnä. Fastfoodia, kiinalaista, gourmetia, ranskalaista… Lista on loputon. Mennäkö ravintolaan vai jäädäkö kotiin? Tehdäkö itse vai istuako valmiiksi katettuun pöytään? Reseptin mukaan, soveltaako vai täysin omasta päästä?
Miten toimia? Mikä on viisasta?
Sanoja ja ohjeita maailmaan mahtuu – paljon. Jos saisin vain yhden sanan mittaisen ohjeen antaa totuuden nälkäiselle, se olisi epäilemättä
Rakasta.
-gs
4 kommenttia:
Jotenkin tämä kirjoituksesi nivoutui juuri sopivasti asiaan mikä on askarruttanut minua monta päivää. Kirjoitinkin siitä blogiini äsken.
Kiitos! :)
Zenistä tulen luultavasti vielä kirjoittamaan. Muistan hyvin kun siihen ensi kertaa tässä elämässä törmäsin - kuin vilvoittava keidas loogisuuden erämaassa. Kerättyäni voimiani matka jatkui.
Mielelläni kuulisin mitä zen merkitsee sinulle!
Ah, ihan kuin olisi kotiin tullut kun tämän blogin löysin. Rakastan!
Lähetä kommentti