"Naava on pohjoismainen terveysteknologiayritys, joka valmistaa ilmaa puhdistavia älykkäitä viherseiniä. Naava haluaa tuoda luonnon lähemmäs ihmisiä sisätiloissa yhdistämällä innovaatiossaan uniikilla tavalla luontoa, teknologiaa ja designia."
"Intuitiosi avulla näet rastin. Järkesi avulla piirrät kartan." - Jorma Ronkainen (OnLähde.fi)
"Naava on pohjoismainen terveysteknologiayritys, joka valmistaa ilmaa puhdistavia älykkäitä viherseiniä. Naava haluaa tuoda luonnon lähemmäs ihmisiä sisätiloissa yhdistämällä innovaatiossaan uniikilla tavalla luontoa, teknologiaa ja designia."
Ruutu sijaitsee päivystävän upseerin ja kadettivääpelin ruokapöydän vieressä niin että siitä on hyvä näkyvyys koko saliin. Tilanteen niin vaatiessa vanhemmalla kadetilla on oikeus käskeä nuorempansa ruutuun. Tällaisessa tilanteessa ruutuun määrätyn kadetin on ensin mentävä pyytämään ruutuun siirtymislupa päivystävältä upseerilta mutta sitä ennen hänen on pyydettävä kadettivääpeliltä lupaa puhutella päivystävää upseeria. Luvan saatuaan kadetti asettuu seisomaan kahden ruudun väliselle rajalle kantapäät tarkasti ruutujen takakulmissa ja antaa sitten kuuluvalla äänellä selonteon tekemisistään tai tekemättä jättämisistään.
Tuolloin ja taasen kritisoin kyseisen kampanjan ja nykyateistienkin (joita mm. mensa-piireissä runsaasti on) ilmentämää synkkää Jumala-kuvaa.
Mistä lähtien uskonnosta on tullut synonyymi ilottomalle elämälle? Mistä lähtien teistinen maailmankuva on redusoitunut murehtimiseksi?
Katson että ilottomuus, kyynisyys, pessimismi ja murehtiminen ovat tyypillisiä virityksiä todellisuuden pyhälle ulottuvuudelle sokeutuneille.
Britti-kampanjan taustalla hääri ateistien arvostama Richard Dawkins, jonka mukaan tarkoitus on saada ihmiset ajattelemaan. Hienoa! Mutta Dawkins on väittänyt, että ajatteleminen on julistettu pannaan ("anathema") uskonnon toimesta. Kaikkea voi toki väittää. Mutta tämä väite on mielikuvituksellinen.
Vaatimattomuudesta Dawkinsia ei voi syyttää. Onhan hän nettisivujensa mukaan "selkeän ajattelun keidas" ("a clear-thinking oasis"). Ehkä niin onkin, mutta tässä kohtaa selkeys merkitsee asioiden yksiulotteistamista ja suoranaista vääristelyä.
Dawkins on varmasti älykäs mies ja hänen täytyy tietää, että maailmaan mahtuu monenlaisia uskontoja. Jotkut uskonnot ovat jäykkiä, dogmaattisia, fundamentalistisia, yksilön (ajattelun)vapautta rajoittavia. Mutta vain jotkut.
On paljon uskontoja, tai laajemmin ilmaistuna metafyysistä ulottuvuutta hahmottavia käsitejärjestelmiä, joissa ihminen nähdään moniulotteisena olentona, joka saavuttaa onnellisen elämän vain jos hän saavuttaa tasapainon päänsä ("äly") ja sydämensä ("tunne") välillä. Näissä skenarioissa ihminen on viisas, jos (ja vain jos) hänen ajattelunsa on saumattomasti yhdistyneenä tunteeseen. Näiden keitaiden vesi on kirkasta ja virvoittaa yksipuolisen älyn kuivaan erämaahan eksyneet.
Ymmärrän kyllä, että Dawkins, ateistit ja muut uskontovastaiset ihmiset vaativat uskontojen kieltämistä. Ymmärrän, että heidän mielestään maailma olisi parempi paikka ilman uskontoja. Ymmärrän, mutta olen jyrkästi toista mieltä.
Uskontoa niin kuin tikapuita tai vaikkapa kirvestä voi käyttää rakentavasti tai väärin; kirves on mainio halonhakkuussa mutta väärinkäytettynä tuhoisa. Pitäisikö siis kirveet kieltää?
Autolla pääsen paikasta A paikkaan B kätevästi. Toisaalta autolla on moni ajanut ihmisen päälle - pitäisikö siis autot kieltää?
Uskonnot ovat oikeinkäytettynä apuvälineitä transsendenssin hahmottamiseen mutta väärinkäytettynä ne voivat toimia esimerkiksi alistamisen välineenä.
Dawkinsin, ateistien, vapaa-ajattelijoiden ja muiden vastaavien instanssien (kyllä, Dawkins on instanssi sokeine kelloseppineen) harjoittama uskontojen kirjojen latistaminen dogmaattiseksi monoliitiksi on häpeällistä älyllistä epärehellisyyttä.
Miten olisi:
"Jumala on - lopeta siis murehtiminen ja nauti elämästä."?
Tämä surullinen kehityskulku johtaa mm. siihen, että tutkimustuloksia viilataan tutkimuksen tilaajan intressien suuntaisiksi jotta rahoitusta saadaan jatkossakin. Rahoittajien intressinä on saada tutkimustuloksia, joilla oikeutetaan oma liiketoiminta. Yksi räikeimmistä esimerkeistä on peliteollisuus, joka on kymmenien miljardien liiketoimintaa. Sen vahva intressi on osoittaa etteivät ns. ensimmäisen persoonan taistelu- ja tappamispelit (kuten Fortnite, GTA, Call of Duty, Far Cry, God of War, Monster Hunter, Playerunknown’s Battlegrounds) vaikuta mitenkään pelaajan empatiakykyyn ja väkivaltaisuuteen. Terve järki ja puolueettomat tutkimukset kertovat yhtä tarinaa ja peliteollisuuden masinoimat tutkimukset toista - ketä uskoa?
10 myydyintä konsolipeliä 2018
http://fortune.com/2018/07/06/2018-best-selling-video-games/
1. Far Cry 5 (Publisher: Ubisoft)
2. God of War 2018 (Publisher: Sony)
3. Monster Hunter: World (Publisher: Capcom)
4. Call of Duty: WWII (Publisher: Activision-Blizzard)
5. Dragon Ball: Fighterz (Publisher: Bandai Namco)
6. Grand Theft Auto V (Publisher: Take-Two Interactive Software)
7. NBA 2K18 (Publisher: Take-Two Interactive Software)
8. MLB 18: The Show (Publisher: Sony)
9. Mario Kart 8 (Publisher: Nintendo)
10. Playerunknown’s Battlegrounds (Publisher: Microsoft)
(listan peleistä ainoastaan numerot 7 & 8 eivät sisällä väkivaltaa ja tappamista)