torstaina, syyskuuta 18, 2014

Mielenmelu hiljenee

Julkaisu käyttäjältä On.

keskiviikkona, syyskuuta 17, 2014

Kosketus

Julkaisu käyttäjältä On.

tiistaina, syyskuuta 16, 2014

Olet ihmeellinen

Julkaisu käyttäjältä On.

Kastepisara

Julkaisu käyttäjältä On.

maanantaina, syyskuuta 15, 2014

Kukaan ei ole saari

Julkaisu käyttäjältä On.

sunnuntaina, syyskuuta 14, 2014

Mielen verkoista

Julkaisu käyttäjältä On.

lauantaina, syyskuuta 13, 2014

"On"

Julkaisu käyttäjältä On.

keskiviikkona, syyskuuta 10, 2014

Mielen myllystä

Julkaisu käyttäjältä On.

tiistaina, syyskuuta 09, 2014

Et enää usko

Julkaisu käyttäjältä On.

Rakastuminen

Julkaisu käyttäjältä On.

maanantaina, syyskuuta 08, 2014

Mitä syvemmin

Julkaisu käyttäjältä On.

perjantaina, syyskuuta 05, 2014

Heltiääkö hitunen?

Julkaisu käyttäjältä On.

torstaina, syyskuuta 04, 2014

"Kyllä"

Julkaisu käyttäjältä On.

tiistaina, syyskuuta 02, 2014

Kutsumattomia vieraita

Yllätyt kun toisinaan sydämesi ovelle saapuu selittämätön suru. Huomaat, että surun seurana on alakulo. ”Kop kop.” Kummastelet. Et avaa ovea. Pian paikalle saapuu myös pelko. ”Kop kop.” Sydäntä kuristaa. Et avaa ovea. Kylmä hiki nousee otsallesi. Kohta mieli kutsuu paikalle joukon ajatuksia. Saat kuulla tuttuja tarinoita siitä, millainen pelkuri olet. ”Surkimus, epäonnistuja, häviäjä…” Vatsaasi korventaa. Saatat uskoa tarinat. Tunnet syyllisyyttä. Haluat tukkia korvasi. Toivot, että koputus lakkaisi.


On luonnollista, että mieli telkeää sydämen oven kaikilla mahdollisilla tarinoilla. Se haluaa itsepintaisesti selittää, käsitteellistää ja älyllistää kutsumattomat vieraat. Mieli tekee kaikkensa, jotta sydämen ovi pysyisi suljettuna. Käsitteistä ja ennustettavuudesta hengitysilmansa imevä mieli ei pysty kohtaamaan tämän hetken paljasta käsittämättömyyttä ja ennustamattomuutta. Mieli haluaa kääntää selkänsä elämän arvaamattomalle sykkeelle, joka toisinaan ravistelee rajusti sisintä ja puhaltaa myrskytuulen lailla kumoon kaikki mielen kuvitelmat siitä kuka olet ja miten elämän pitäisi sujua.

Mieli on osa sinua, mutta et ole mielesi. Jospa sittenkin uskallat avata sydämesi oven ja kutsua vieraat peremmälle? Myötätuntoisen huomiosi valossa saattaa paljastua, että matkalaiset ovat kylmissään ja , nälissään. Ne pelkäävät, että käännät niille taas kerran selkäsi. Läsnäolosi lämmössä voi osoittautua, että itse asiassa sinä tunnet nämä kulkijat. Ne ovat sinun lapsiasi, jotka haluavat palata luoksesi. Ne kaipaavat syliisi, turvaan.

Sinä olet viisastunut. Tiedät, ettet ole mikään sotatanner. Sydämessäsi tunnet, että et halua sulkea ketään etkä mitään myötätuntosi ulkopuolelle. Tämä on rakkauden tie.

- Jorma Ronkainen (facebook.com/OnKaikki)

maanantaina, syyskuuta 01, 2014

Tämä tapahtuu

Yllättäen mielesi ei enää automaattisesti nimeä kaikkea kokemusta, vaan olet suoraan kosketuksessa tämän hetken elävyyteen. Värien, muotojen, tuoksujen, äänien ja tuntemusten ainutlaatuinen sinfonia soittaa sielusi herkimpiä kieliä. Haltioidut.

Mielen suuresti alleviivaama raja sisäpuolen ja ulkopuolen välillä katoaa. Et tiedä mitä tapahtuu seuraavaksi. Et enää yritä kontrolloida tätä hetkeä, sillä sydämessäsi tunnet että olet kotona. Turvassa. Tässä hetkessä.

- Jorma Ronkainen (facebook.com/OnKaikki)