Vappu tietoisuuden talossa

Ajattelija.
Tietoisuuden talon asukki.
Parhaimmillaan oivallinen renki.
Luotettava työjuhta, joka hoitaa sille annetut tehtävät.
Sinnikäs ongelmanratkaisija.

Pahimmillaan tyranni.
Sisäinen simputtaja, joka kertoo ettei sinusta ole mihinkään.
Ajattelija pelkää, että huomenna tapahtuu jotakin mitä ei pitäisi tapahtua tai ei tapahdu jotakin mikä pitäisi tapahtua.
Ajattelija muistuttaa, että eilen tapahtui jotakin joka ei olisi pitänyt tapahtua tai ei tapahtunut jotakin joka olisi pitänyt tapahtua.

Sinun ei tarvitse olla Ajattelijan uhri.
Sinun ei tarvitse myöskään tuomita tai vihata Ajattelijaa.
Voit antaa Ajattelijan tulla ja mennä, olla ja asustella.

Vappunakin.

Iloista Vappua!

- Jorma Ronkainen (facebook.com/OnKaikki)

Kaiken se kestää

Veteraanipäivän kunniaksi ajelin eilen 104 km. Polkupyörällä. Siinä on aikaa. Katsella. Tuntea. Miettiä. Kaikenlaista.

Välillä ajatus eksyy vanhoille moneen kertaan kuljetuille poluille. Pitkiä varjoja. Miksi? Entä jos? En uskalla. Jos sittenkin? En pysty. Mutta kuinka? En tiedä. Huominen sumun peitossa.

Katvson maalaismaisemaa. Häikäisevä valo. Tuulimylly. Orastava pelto. Herään kauneuteen. Pysähdyn kuvaamaan. Tämä hetki. Oleminen. Kaiken se kestää. Kaiken se kantaa. Huoletkin. Kiitos.

- Jorma Ronkainen (facebook.com/OnKaikki)

Näköalapaikka

Tietoisuuden näköalapaikalta käsin voit tarkastella aistimusten, ajatusten ja tunteiden virtaa.

Virta on kiehtovan kiinnostava, et kiellä sen olemassaoloa.
Et käännä sille selkääsi.
Hyväksyt virran, suvanto- ja koskikohtineen.

Virta on kiistatta osa sinua, mutta et ole pelkästään virta.

Olet tila, jossa elämä virtaa.

- Jorma Ronkainen (facebook.com/OnKaikki)

uskonto?

uskonto

parhaimmillaan
kartta pyhän kokemisesta
kuuta osoittava sormi
inspiroiva kertomus elävästä totuudesta

pahimmillaan
vallankäytön väline
kiveenhakattujen dogmien kokoelma
oppirakennelma
jonka äärelle ihminen leiriytyy

- Jorma Ronkainen (facebook.com/OnKaikki)

Tarjolla tänään!

tarjolla tämä hetki

elämänmittainen

rakkaudella räätälöity

Sinulle

t. Jomppe (facebook.com/OnKaikki)

Olet turvassa

Mielen tyyntyessä voit tuntea hiljaisuuden suloisen kosketuksen.

Sanoja ei tarvita. Tiedät, että tämäkin hetki kantaa sinua.

t. Jomppe (facebook.com/OnKaikki)

Onnen askelmerkkejä #8. Aitous

Miksi tyytyä jäljitelmään kun aito ja alkuperäinen on aina tarjolla?

Onnen askelmerkkejä #9. Tietoisuus

Tullessasi tietoiseksi mielesi liikkeestä, et enää automaattisesti samaistu siihen. Opit katsomaan mieltäsi. Alat ymmärtämään sen toimintatapoja. Et enää usko jokaista ajatustasi. Vapaudut ajattelun talutusnuorasta. Mielen tarpeeton retkeily eiliseen ja huomiseen vähenee. Märehtimisen ja murehtimisen sijaan alat viihtyä tässä hetkessä.

t. Jomppe (facebook.com/OnKaikki)

Onnen askelmerkkejä #7. Rauha

Kyse ei ole siitä, että sinun pitäisi niellä ja sietää kaikki.

Kyse on sovusta tämän hetken kanssa.

Sota on ohitse.

t. Jomppe (facebook.com/OnKaikki)

Onnen askelmerkkejä #6. Irti kärpäspaperista

Tämä hetki ilmenee aistimusten, värien, muotojen, äänien, tunteiden ja ajatusten virtana. Mieli tykkää luokitella ja arvottaa. Se analysoi ja vertailee. Tuttu vai tuntematon, vaaraton vai vaarallinen, hyvä vai huono, hyödyllinen vai hyödytön, kiinnostava vai yhdentekevä...

Mieli liimailee käsitteellisiä tarralappuja kaiken päälle. Kyllä, niistä on monesti hyötyä. Juuri nyt koetan käyttää tarralappuja taiten. Uskon ja toivon, että näet ja koet itse, mihin viittaan. Kovin usein tarralapuista tulee kärpäspaperia. Mieli kieppuu käsitteestä käsitteeseen. Se takertuu sanoihin. Se pitää tarralappuja todempana kuin tätä hetkeä. Mieli pureskelee elottomia sanoja ja ihmettelee elämän mauttomuutta. Se kerää sylin täyteen pahvisia kulisseja ja kummastelee olemisen onttoutta. Mieli määrittää minäkuvan tarralappukokoelman varaan ja koettaa varjella sitä maailman tuulilta.

Mikään tarralappukokoelma ei määritä sinua. Mitkään tarralaput eivät voi vangita tämän hetken rajattomuutta. Voit katsoa tarralappujen parissa puuhastelevaa mieltä tuomitsematta, myötätunnolla. Kyllä sille tilaa löytyy. Tarralapuilla on aikansa ja paikkansa. Niiden alla, takana ja ympärillä sykkivä elämä on kuitenkin enemmän.

Tämän hetkeen sopii valoa ja varjoja, kohtaamisia ja eroja, loppuja ja alkuja, kulisseja ja käsityksiä, hämmästystä ja tylsistymistä.

Tämä hetki ja sinä. Tässä. Nyt. Loppumaton mysteeri. Ikuinen "On".

t. Jomppe (facebook.com/OnKaikki)

Nytkin, tänäänkin

Hei!

Huomaatko, että nytkin on tänään?

Kalenteri toki kertoo, että on perjantai. Tai sitten luet tätä jonakin muuna viikonpäivänä. Ehkä onkin lauantai? En tiedä. Varmaa kuitenkin on, että luet tätä tänään.

Huomaatko, että tänäänkin on nyt?

Kello kertoo lukemiaan. Se on ihan käytännöllistä asioiden sopimisen, järjestämisen ja ennustettavuuden kannalta. En tiedä, luetko tätä aamulla, päivällä vai illalla. Sen tiedän, että luet tätä nyt.

"Nyt". Pieni sana. Elämänmittainen.

"Nyt". Tämä hetki. Täyttä elämää.

Olet perillä.

t. Jomppe (facebook.com/OnKaikki)

Elämän kirja

Se kirjoittaa minua.
Kirjoitan sitä.
Olen piste tämän lauseen lopussa.
Näppäimistöllä tanssivat sormet.
Kirjaa pitelevä käsi.
Tätä lausetta katsova silmä.
Auringonlasku.
Jään pauke pakastuvassa illassa.
Tietoisuus, jossa

n ä m ä    s a n a t    i l m e n e v ä t.

Elämä elää minua. Elän elämää. Erottamattomat.

Tämän hetken täyteydessä yhdistyy loppu ja alku. Kuolema ja syntymä.

Elämän kirja on tyhjä sivu, johon todellisuus piirtyy juuri nyt.

Sisäisille tuntemusten, mielikuvien, muistojen, toiveiden ja ajatusten tanssille elämän kirja tarjoaa avaran tanssilattian.

Musiikkia maestro! Saanko luvan?

Ulkoisen maailman konkreettisille ilmiöille, ihmisille, tapahtumille, väreille, muodoille, äänille... kaikille on tilaa elämän kirjan loputtomalla sivulla. Kvarkeista galakseihin.

Nyt se tapahtuu.

Elämän arvaamaton kirja. Mysteeri.

Saanko luvan?

t. Jomppe (facebook.com/OnKaikki)

Avoin syli

Hengität tämän hetken raikasta ilmaa.

Sinulla on lupa hurmaantua.

Hyvää tätä hetkeä!

t. Jomppe (facebook.com/OnKaikki)

Tätä se on

Oivallus tämän hetken yltäkylläisyydestä katkaisee siivet sitkuttelulta. Sitkuttelu menettää lentokykynsä mielessä, joka viihtyy tässä hetkessä. Ego on riippuvainen elämän draamasta. Se kokee, että tästä hetkestä puuttuu jotakin. Tämä hetki ei ole koskaan hyvä. “Duuria on liian vähän”. Tästä hetkestä puuttuu aina jotakin tai jotakin on liikaa. “Elämässäni on liikaa surua”. Ilon hetkilläkin ego varoittelee itseään. “Kyllä. On myönnettävä, että nyt on iloa. Mutta sano minun sanoneen – kyllä se tästä kohta murheeksi muuttuu. Leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä!”.

Ehkä sinusta on vaikeaa ajatella, ettei tästä hetkestä puutu yhtään mitään? En väitä, että sen myötä olisit aina onnellinen. Ilon ja surun kokemuksia tulee ja menee. Et kuitenkaan enää takerru niihin.

Rakastuin

Terveiset mökiltä!

Jäälle en enää uskaltaudu, mutta rantoja kelpaa kierrellä. Istuskelin auringon lämmittämällä kivellä, nautin hiljaisuudesta ja näkymästä.

Suljin sitten silmäni ja tein kehomeditaation. Siinä käydään koko kroppa läpi varpaista päälakeen asti. Mitään sen kummempaa mystiikkaa asiassa ei ole. Kuulostellaan vaan myötätuntoisen uteliaasti, että mitä vaikkapa oikealle polvelle kuuluu. Vai kuuluuko mitään. Sekin on ok. Voi siinä myös vaikka kiitellä, että hyvin olet minua palvellut.

Harjoitus sujui hyvin. Olin menossa vasemmassa silmämunassa, kun Jertta-koira alkoi tökkimään minua tassullaan. Hymyilytti. Jatkoin harjoituksen loppuun. Avasin sitten silmät hitaasti. Oivalsin, että auringonlaskustahan se Jertta minua huomautti. "Katso nyt hyvä mies tätä!" No minä tietysti katsoin.

Rakastuin tähän hetkeen taas uudestaan.

- Jomppe (facebook.com/OnKaikki)