Tässä eilen lupaamani:
levy ilmestyi vuonna 1970 ja kymmenisen vuotta myöhemmin hankin sen itselleni, toisena levyhankintanani.
Levy on täynnä klassikkoja ja valitsen tähän harvemmin soitetun, B-puolelta löytyvän helmen, yksinkertaisen balladin, joka aikoinaan kauneudellaan mykisti nuoren miehen.
-gs
ps. Edellisen viestin levy ei ollut ensimmäinen vinyylini, säästän sen tuonnemmaksi. Huomenna musiikillinen vertaus espanjalaisesta kaupungista. Tai ehkä sittenkin kisaraportti kauden viimeisestä rutistuksesta. Tai jotakin.
2 kommenttia:
Hih hih ;)
Minulla oli, niin kauan kun lapsuudenkodissani asuin, valtava nukkekoti jossa asui nukkapintaisia eläinhahmoja, pikkaraisia. Kehitimme vuosien varrella kaikille eri eläinlajeille oman kulttuurinsa. Nukkelapsilla oli bändejä, jotka tekivät musaa. Musa oli yleensä peräisin vanhempieni vanhoilta levyiltä, jotka nauhoitimme kasetille liian kovalla kierrosnopeudella - näin ne kuulostivat lapsien esittämiltä.
Kuulin tämän kappaleen viimeksi tällaiselta kasetilta lapsena. Muistan, että sen esitti virtahepopoika, jonka nimi oli Sulo :-)
Jopas nyt jotakin :-)
Musiikki on kyllä ihmeellinen ja suora kanava vuosien takaisiin muistoihin.
Eilen kuuntelin pitkästä aikaa legendaarisen "Fab Four'n" levyjä - Abbey Road ja Revolver potkivat edelleen ja mitä muistoja ne herättivätkään reilun 20 vuoden takaa...
-gs
Lähetä kommentti