Menneestä voi oppia, mutta moni on jäänyt sen vangiksi. Menneisyyden ”mutkuttelijat” menevät piiloon eilisen taakse. ”Kyllähän minä muuten tekisin tai voisin, mutta kun minun mies, vaimo, työkaveri, naapuri, anoppi, sisko, veli, isä, äiti… sanoi, teki, jätti tekemättä, jätti sanomatta… eilen, viime viikolla, viime lomalla, lapsuudessa…”. Selitysten virta on loputon. ”Kyllähän minä muuten voisin, mutta katsos kun minulla on tämä diagnoosi. Ymmärräthän etten kerta kaikkiaan voi.” Mutkuttelijalle tämä hetki ja sen mahdollisuudet eivät koskaan kelpaa, vaan ne latistetaan aina menneen ehdoilla. ”Kyllähän minä, mutta kun…”
Entäpä tulevaisuus? Huominen on mahdollisuus, mutta elämä tapahtuu nyt. Tämä tuntuu unohtuneen ”sitkuttelijoilta”. Sitkuttelija suodattaa tämän hetken kuvitteellisen huomisen ehdoilla. Pessimistinen sitkuttelija varoittaa itseään: ”en uskalla iloita, en uskalla edes yrittää, sillä tämä kaikki on vain väliaikaista. Olen epäonninen – huomenna, ensi viikolla, joskus… petyn, teen vararikon, sairastun, menetän rakkaan ihmisen… viimeistään kuolemaan kaikki kuitenkin päättyy.” Optimistinen sitkuttelija puolestaan vakuuttaa, että ”ei ole syytä tehdä muutoksia elämässä – ei ainakaan vielä, ei juuri nyt, mutta sitten kun huomenna, ensi viikolla, ensi vuonna koittaa kesäloma, sitten kun löydän elämänkumppanin, voitan lotossa, aloitan eläkepäivät… sitten kaikki muuttuu paremmaksi.”
Elämä on suora lähetys.
"On" on nyt, "On" on joka hetki. Käytän pientä suurta sanaa "On" viittaamaan kaikkeen olevaan. Imperfekti ja futuuri ovat kivoja ja hyödyllisiä aikamuotoja. Ne ovat kuitenkin vain aikaMuotoja. Ne ovat tyhjiä muotoja ellei Onnesta ammenneta sisältöä. Nyt on hyvä hetki laskeutua preesenssiin, oleutua olemiseen, maadoittua Onneen.
Elämä virtaa Onnessa.
- Jorma Ronkainen, ”On” s. 64
* * *
"On" on kirja.
"Tämä sun kirja on kuin olisi aarteen löytänyt, sieltä sateenkaaren päästä. Se tempaa mukaansa ja tuntuu todella kuin se olisi kirjoitettu juuri minulle."
"...teos, joka jokaisen henkisyydestä kiinnostuneen, kriisissä olevan tai siitä selvinneen kannattaisi lukea"
"Hieno kirja! Kiitos! En malttanut laskea käsistä ja luin sen yhdellä kertaa. OnKirja herätti paljon ajatuksia"
"Ilahduin, kun olit käsitellyt myös sairauksien kokemista. Koen,että olen/elän, en tosiaan ole sairauteni.. Lämmin kiitos "
"Olen lukenut vasta muutaman sivun ja jo nyt hymyilen."
"Intuitiolla avasin aukeaman uutukaisesta 'raottamattomasta' niteestä ja peukaloni osoitti sanaa ILO s. 100. 'Ilon kokemus näkyy yleensä kasvoillamme ja koko kehossamme. Hymy, nauru, kauniit sanat...', kirjoitat. HYMYILEN KOKO KEHOLLANI.. Nyt jatkan elämysmatkaa Jomppe sinun sanojesi valtatiellä... Kiitos"
"...paras joululahjani aikoihin. Tämä on kirja, joka ei joudu kirpputorille, vaan jonka lahjoitan lapsenlapsilleni viestin kera"
"On"
Kirja.
Sinulle.
Ystävälle.
Lahjaksi.
http://www.onnessa.com/tilauslomake.html
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti