Pyhää pimeyttä

"Pohjoisen talvi on pyhä aika.
Sen pimeys on ääretön syvyys,
johon tähdet syttyvät,
kimmellyksiä jotka
heijastuvat tähtiväloa
hohtavista hangista,
timantteja tuikkiva
maapallon pyhä yö.

Ilottomuus on vain kaupungeissa.
Niiden keinovaloisuus on verho
jonka taakse pyhä pimeys
jää piiloon.

Tähdet eivät sädehdi,
kuun valo ei erotu katulampusta,
on vain ihmisten tekemä vähäpätöinen todellisuus
jossa pimeys on ahdistavaa
ja kylmyys kohmettaa,
paakkuuntunut lumi on
likaista ja liukasta."

- Tuula Saarikoski, Valon ydin, s.56

Kuunpimennys

Kuunpimennys kotikadulta kuvattuna. Mielessä viisas mies, Martin Luther King - hänen syntymästä on tänään 90 vuotta.

"Darkness cannot drive out darkness: only light can do that. Hate cannot drive out hate: only love can do that." - Martin Luther King

Zero Nine: Kuusi hevirokkaria Kuusamosta

Tuli vastaan hieno dokkari vuodelta 1987. Kotikylän pojat.

Sanoittamattoman sanoittamisesta

Mikä on varmaa? Onko olemassa varmaa perustaa, jonka varaan älyllinen projekti rakentuu? Mikä on se perusvirhe, joka sekä arkiajattelussa että tieteen paradigmaattisissa lähtökohdissa tehdään? Mikä on se sokea täplä, jonka loogisnalyyttinen mieli tyypillisesti tekee?

"On lottovoitto syntyä Suomeen" - se on totta

"On lottovoitto syntyä Suomeen" - ehkä klishee mutta niin totta. Tästä askelmerkkejä kiitollisuuteen:

Yhteiskunta Suomi on maailman vakain valtio. The Fund for Peace, Fragile States Index 2018

Suomi on maailman vapain maa, Norjan ja Ruotsin ohella. Freedom House, Freedom in the World 2018

Suomi on maailman turvallisin maa. Maailman talousfoorumi (WEF), The Travel & Tourism Competitiveness Report 2017

Suomi on maailman neljänneksi paras maa. The Good Country Index, Results

Suomessa on maailman paras hallinto. Legatum Institute, The Legatum Prosperity Index 2018: Finland

Suomen poliisi ja sisäinen turvallisuus ovat kokonaisuutena maailman toiseksi parhaat. The International Police Science Association, World Internal Security and Police Index

Suomessa on maailman vähiten järjestäytynyttä rikollisuutta. Maailman talousfoorumi (WEF), The Global Competitiveness Report 2018: Organized crime

Suomalaiset kokevat norjalaisten ja islantilaisten ohella toiseksi vähiten turvattomuutta maailmassa. Tutkimusyhtiö Gallup, Law and Order Index 2018

Suomessa on maailman riippumattomin oikeuslaitos. Maailman talousfoorumi (WEF), The Global Competitiveness Report 2018: Judicial independence

Suomessa äänestetään Tanskan jälkeen vapaimmissa ja luotettavimmissa vaaleissa. Pippa Norris, Thomas Wynter ja Sarah Cameron, Electoral Integrity & Campaign Media: The Electoral Integrity Project 2018 mid-year update (The Electoral Integrity Project, Sydneyn yliopisto & Harvardin yliopisto)

Suomessa on maailman kolmanneksi vähiten korruptiota. Transparency International, Corruption Perceptions Index 2017

Suomi on maailman kolmanneksi hyvinvoivin maa. Legatum Institute, The Legatum Prosperity Index 2018: Finland

Suomessa omistusoikeuden suoja on maailman paras. Maailman talousfoorumi (WEF), The Global Competitiveness Report 2018: Property Rights

Suomessa viranomaistiedon saatavuus on EU:n parasta. Center for data innovation, The State of data innovation in the EU: Freedom of information

Suomessa on maailman vakaimmat pankit. Maailman talousfoorumi (WEF),The Global Competitiveness Report 2018: Soundness of banks

Suomen eläkejärjestelmä on maailman kolmanneksi paras. (Vertailussa 34 maata.) Mercer, Melbourne Mercer Global Pension Index 2018

Suomalaisilla on maailman kolmanneksi eniten henkilökohtaista vapautta ja valinnan vapautta. The Social Progress Imperative, 2018 Social Progress Index: Finland

Suomessa on maailman neljänneksi paras lehdistönvapaus. Toimittajat ilman rajoja, 2018 World Press Freedom Index: Ranking

Suomi on Tanskan ja Ruotsin jälkeen sosiaalisesti oikeudenmukaisin EU-maa. D. Schraad-Tischler & C. Schiller: Social Justice in the EU – Index Report 2017 (Bertelsmann Stiftung 2017)

Suomi on rikkaista maista kolmanneksi kehitysmyönteisin köyhiä maita tukevien politiikkatoimien vertailussa. Centre for Global Development, The Commitment to Development Index 2018 (CDI)

Suomi on inhimillisen hyvinvoinnin vertailussa maailman paras maa. Sustainable Society Index, Main results 2016

Suomi on maailman kolmanneksi paras maa laillisuusperiaatteen noudattamisessa. The World Justice Project, Rule of Law Index 2017–2018

Suomi on maailman paras maa ihmisten perusoikeuksien suojelemisessa. The World Justice Project, Rule of Law Index 2017–2018

Tyytyväisyys ja luottamus Suomi on maailman onnellisin maa. Sustainable Development Solutions Network, World Happiness Report 2018

Suomalaiset ovat eurooppalaisista toiseksi tyytyväisimpiä elämäänsä. Eurostat, Percentage of the population rating their satisfaction as high, medium or low

Suomalaiset ovat EU:n kansalaisista tyytyväisimpiä asumiseensa. Eurostat, Percentage of the population rating their satisfaction as high, medium or low

Suomalaisilla on EU:n kansalaisista toiseksi yleisimmin läheinen, johon turvautua tarvittaessa. Eurostat, Persons having someone to rely on in case of need

Suomalaisten luottamus poliisiin on suurinta ja luottamus poliittiseen järjestelmään sekä oikeusjärjestelmään toiseksi suurinta Euroopassa. Eurostat, Average rating of trust

Suomalaiset luottavat uutisiin eniten maailmassa. (Vertailussa 37 maata.) Reuters Institute, Digital News Report 2018

Suomalaisten luottamus muihin ihmisiin on Euroopan suurinta. Euroopan komissio, Fairness, inequality and inter-generational mobility: Social Capital: Trust in people

Suomessa kuluttajien luottamus talouteen on Euroopan toiseksi vahvinta. Euroopan komissio, Business and consumer surveys

Tasa-arvo Suomi on maailman kolmanneksi tasa-arvoisin maa. Maailman talousfoorumi (WEF), Global Gender Gap Index 2017

Suomessa sukupuolten osallistuminen työelämään on toiseksi tasa-arvoisinta EU:ssa. The European Institute for Gender Equality (EIGE), Gender Equality Index 2017: Work / Participation

Suomalaisnaisten tasa-arvo työelämässä on maailman neljänneksi paras. The Economist, The Glass-Ceiling Index 2018

Suomessa valta on jakautunut sukupuolille kolmanneksi tasa-arvoisimmin EU:ssa. The European Institute for Gender Equality (EIGE), Gender Equality Index 2017: Power

Suomessa on Euroopan maista kolmanneksi eniten naisia kansanedustajina. Inter-Parliamentary Union (IPU), Women in Politics 2017

Suomessa on OECD-maiden toiseksi alhaisin köyhyysaste. OECD, Poverty rate

Suomessa on OECD-maiden viidenneksi pienimmät tuloerot. OECD, Income inequality

Ympäristö ja energia Suomessa on maailman puhtainta ilmaa. Ilmatieteen laitos, Suomi WHO:n ilmanlaatutilaston kärjessä

Suomi on vesivaroiltaan maailman rikkain maa. Keelen yliopisto, The Water Poverty Index: an International Comparison

Suomessa on maailman pienin riski altistua luonnononnettomuuksille, Bahrainin, São Tomén ja Príncipen sekä Singaporen ohella. Inter-Agency Standing Committee (IASC) ja Euroopan komissio, INFORM Global Risk Index Results 2018

Suomessa on eniten metsiä Euroopassa. FAO, Global Forest Resources Assessment

Suomessa on kolmanneksi eniten soita Euroopassa. Eurostat, Wetlands cover 2% of the EU's land

Suomessa uusiutuvan energian osuus energian loppukulutuksesta on toiseksi suurin EU-maissa. Eurostat, Share of energy from renewable sources in the EU Member States

Koulutus ja henkinen pääoma Suomessa on eniten inhimillistä pääomaa maailmassa. The Lancet, Measuring human capital: a systematic analysis of 195 countries and territories, 1990–2016

Suomi on OECD-maiden kärkimaita koulutuksessa. OECD, Better Life Index: Education

Suomalainen koulutus vastaa tulevaisuuden tarpeisiin kolmanneksi parhaiten maailmassa. Economist Intelligence Unit (EIU) & Yidan Prize, Worldwide Educating for the Future Index

Suomi sijoittuu elinikäisen oppimisen vertailussa EU-maista kolmanneksi. Euroopan komissio, European Innovation Scoreboard 2018: Lifelong learning

Suomi on maailman lukutaitoisin maa. J. W. Miller ja M. C. McKenna, World's Most Literate Nations: Rank Breakdown

Suomalaiset aikuiset ovat toiseksi parhaita luku- ja laskutaidoissa OECD-maissa. OECD, How's Life? 2017: Measuring Well-being, Education and skills: adult skills

Suomalaiset ovat Euroopan toiseksi ahkerimpia kirjaston käyttäjiä. The European Bureau of Library, Public Libraries – Statistics

Tietoyhteiskunta ja kilpailukyky Suomi hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin vahvistamiseksi toiseksi parhaiten maailmassa. Maailman talousfoorumi (WEF), Global Information Technology Report 2016: Networked Readiness Index

Suomessa on EU:n parhaat julkiset digitaaliset palvelut. Euroopan komissio, Digitaalitalouden ja -yhteiskunnan indeksi (DESI) 2018: Suomi

Suomessa on Euroopan vahvin digitaalinen osaamispääoma. Euroopan komissio, Digitaalitalouden ja -yhteiskunnan indeksi (DESI) 2018: Suomi

Suomessa on OECD-maista toiseksi eniten langattomia laajakaistaliittymiä asukasta kohti. OECD, Wireless mobile broadband subscriptions

Suomalaiset käyttävät eniten mobiilidataa liittymää kohti. OECD, Digital Economy Outlook 2017

Suomalaisilla yrityksillä on OECD-maista yleisimmin omat verkkosivut. OECD, Digital Economy Outlook 2017

Suomi on Euroopan kolmanneksi paras maa yritystoiminnalle. European Chamber, Best European countries for business 2018

Suomessa on maailman kolmanneksi paras talousympäristö liiketoiminnan kasvulle. Grant Thornton, Global Dynamism Index 2015

Suomessa yritysten eettiset toimintatavat ovat maailman toiseksi parhaat. Maailman talousfoorumi (WEF), The Global Competitiveness Report 2017–2018: Corporate Ethics

Suomi on toiseksi paras maa puhtaan teknologian alalla. (Vertailussa 40 maata.) WWF & Cleantech Group, The Global Cleantech Innovation Index 2017

Suomen kestävä kilpailukyky on maailman neljänneksi paras. SolAbility, The Global Sustainable Competitiveness Index 2017

Lasten hyvinvointi ja koulunkäynti Suomi on maailman toiseksi oikeudenmukaisin maa lapsille. Unicef, UNICEFin tutkimus: Tanska oikeudenmukaisin maa lapsille

Suomi on maailman toiseksi paras maa olla tyttö. Pelastakaa lapset, Every last girl: Girl’s opportunity index

Suomessa lapsilla on maailman viidenneksi turvatuin lapsuus. Pelastakaa lapset, The Many Faces of Exclusion: End of Childhood, Report 2018

Suomalaiset nuoret (11–15-vuotiaat) ovat hyvinvointivaltioiden nuorista neljänneksi tyytyväisimpiä elämäänsä. Unicef, Child Well-being in Rich Countries: A comparative overview

Suomalaiset 15-vuotiaat ovat samanikäisistä OECD-maiden nuorista kolmanneksi tyytyväisimpiä elämäänsä. OECD, PISA 2015 Results, Students’ Well-Being

Suomalaisten neljäsluokkalaisten luonnontieteiden osaaminen on OECD-maiden toiseksi parasta. M. O. Mullis, I. V. S. Mullis, P. Foy & M. Hooper, TIMSS 2015 International Results in Science

Suomalaiset 15-vuotiaat ovat OECD-maiden joukossa toiseksi parhaita lukutaidossa ja kolmanneksi parhaita luonnontieteissä. Opetus- ja kulttuuriministeriö, PISA 2015: Suomalaisnuoret edelleen huipulla, pudotuksesta huolimatta

Terveys Suomi on maailman 25 kärkimaan joukossa vastasyntyneiden elinajanodotteessa. Erot kärjen joukossa ovat pieniä. WHO, Life expectancy

Suomessa syntyy OECD-maista vähiten lapsia alipainoisena (alle 2500 g). OECD, Low birth weight

Suomessa äitien ja lasten hyvinvointi on maailman toiseksi parasta. Pelastakaa lapset, State of the World´s Mothers 2015, 16th annual report

Suomessa on maailman kolmanneksi pienin imeväiskuolleisuus (alle vuoden ikäisenä kuolleet). YK, SDG Indicators, Infant mortality rate

Suomessa sattuu Islannin, Kreikan ja Puolan ohella vähiten äitiyskuolemia maailmassa. WHO, World Health Statistics 2018: Monitoring health for the SDGs

Suomessa on EU-maiden toiseksi alhaisin kokonaiskuolleisuus syöpään. OECD, Health at a Glance: Europe 2018: Mortality from cancer

Suomessa aikuisten tupakointi on toiseksi harvinaisinta EU-maissa. OECD, Health at a Glance: Europe 2018: Adults smoking daily

Liikuntaa aktiivisesti harrastavien ihmisten osuus on Suomessa suurempi kuin missään muussa EU-maassa. Eurostat, How much do Europeans exercise?

Pääkaupunki Helsinki on kolmanneksi paras kaupunki asua ja elää. (Vertailussa 65 kaupunkia.) Metropolis, The Best Cities to Live in (2016)

Helsinkiläiset ovat tukholmalaisten ohella EU:n pääkaupunkien asukkaista tyytyväisimpiä asuinpaikkaansa. Euroopan komissio, Quality of Life in European Cities 2015

Helsinki on maailman toiseksi houkuttelevin kaupunki startup-yrityksille. Nestpick, Startup Cities Index

Helsinki on Euroopan tasa-arvoisin kaupunki. (Vertailussa 33 kaupunkia.) Spotahome, Equality in Europe

Helsinki on viidenneksi paras kaupunki osaavan työvoiman hankkimisessa. INSEAD, Global Cities Talent Competitiveness Index 2018 Rankings

Helsinki on kolmanneksi paras kaupunki teknologian, innovaation ja yritystoiminnan suhteen. (Vertailussa 40 kaupunkia.) J. Gibson, M. Robinson & S. Cain, CITIE – City Initiatives for Technology, Innovation and Entrepreneurship (Nesta, Accenture & Catapult 2015)

Helsinki tukee eurooppalaisista kaupungeista neljänneksi parhaiten digitaalisia yrityksiä ja yrittäjiä. Nesta, European Digital City Index 2016

Helsingissä on Euroopan suurista kaupungeista helpointa ja miellyttävintä liikkua. (Vertailussa 20 kaupunkia). Politico, Urban Mobility Index

Helsinkiläiset ovat EU:n pääkaupunkien asukkaista toiseksi tyytyväisimpiä kulttuuripalveluihin. Eurostat, Satisfaction with cultural facilities in EU capital cities

Helsinki on maailman rehellisin kaupunki. Valitut Palat, Most Honest Cities

Helsinki-Vantaan lentokenttä on maailman paras. Travellink, Helsinki-Vantaan lentoasema on maailman paras

Ja näissäkin me olemme maailman kärkeä Suomessa on kolmanneksi eniten tilaa ihmistä kohden Euroopassa. Eurostat, Population density, persons per km²

Suomalaiset juovat henkeä kohti eniten kahvia maailmassa. International Coffee Organization, Coffee Trade Statistics

Suomalaiset juovat henkeä kohti eniten maitoa maailmassa. Maito ja terveys, Maidon kulutus maailmalla 2015

Suomella on eniten kesäolympiamitaleja asukasta kohti. Medals per Capita, Total Medals per Capita: All Time (Summer)

Suomalaisten aikuisten englannin kielen taito on 80 maan vertailussa kuudenneksi paras. Education First (EF), EF English Proficiency Index

Suomen passi on maailman kolmanneksi vaikutusvaltaisin. Passport Index, Global Passport Power Rank 2018

Suomessa on toiseksi eniten saaria maailmassa. WorldAtlas, Which Country Has the Most Islands?

Suomessa on maailman eniten metalliyhtyeitä asukasta kohti. Big Think, A World Map of Heavy Metal Density

(lähde Tilastokeskus)

Nurkkakuntaisuudesta avarampaan maisemaan

Me ihmiset tyypillisesti viehätymme kovin paljon stereotypioista koska haluamme struktuuria elämän moninaisuuteen. Tämä on inhimillistä. Struktuuri tuo turvallisuutta. Ihmismieli elää luokittelusta, mielen happea ovat stereotypiat ja vastakkainasettelut. Niillä on tärkeä roolinsa mutta valitettavan usein ne muutuvat kahleiksi, joita raahaamme mukanamme.

Suomenruotsalaisuus ja suhteemme länsinaapuriin... siinäpä ainesta stereotypioita rakastavalle ihmismielelle, siinäpä monen väännön ja vitsin aihe!

Itse olen koko aikuisikäni kummastellut kaunaa Ruotsia ja ruotsalaisuutta kohtaan. Se ilmenee vaikkapa jääkiekossa. Mikä riemu siitä repeääkään kun Ruotsi häviää jäääkiekossa minkä tahansa ottelun. Jos loppuottelussa sattuu olemaaan vastakkain Ruotsi ja Kanada, niin kummallisen monelle on itsestäänselvää että Kanada on suosikki.

Puhuin ruotsia viimeksi tänään. Kävimme hevosharrastuksen merkeissä tapaamassa vaimoni suomenruotsalaista työkaveria ja hänen kahta tytärtään. Huomasin että suomi taipuu heillä hieman kankeasti joten aloin spontaanisti puhumaan ruotsia. Ilahtuivat kovin ja minusta oli tietysti kivaa että heillä oli kivaa. Näin se ilo monistuu.

Sukulaisiani asuu sekä Pohjois- että Etelä-Ruotsissa ja olen heitä lapsesta alkaen tavannut moneen otteeseen. Paljon on hyviä muistoja. Tämä epäilemättä vaikuttaa myönteiseen asenteeseeni ruotsalaisuutta kohtaan.

Toinen hyvin keskeinen tekijä on varmasti se, että olen 80-luvun lopulla alkaneen ammatillisen urani aikana saanut tehdä paljon yhteistyötä ulkomaalaisten kanssa: asiakkaita, kollegoja ja opiskelijoita eri puolilta maapalloa. Satoja upeita ihmisiä, lukemattomia hienoja yhteisiä hetkiä! Se jos mikä avartaa mieltä!

Kolmanneksi korostan vielä matkustamisen merkitystä. Kymmenet työ- ja lomamatkat eri puolille Eurooppaa ja yksittäiset reissut Venäjälle, Kiinaan ja Yhdysvaltoihin ovat edellämainittujen ohella tehneet minusta jonkinmoisen kosmopoliitin ja tiivistän näkemykseni ihmisestä näihin sanoihin, jotka suunnilleen tässä muodossa eräälle saksalaiselle naisihmiselle Hampurissa lausuin vuonna 2001:

[i]"After all, we are pretty much the same no matter where we come from. Everybody wants to love and everybody wants to be loved." [/i]

Joten jospa vältellään stereotypioita ja keskitytään kohtaamaan ihminen ihmisenä, olipa hänen etninen tausta tai muu asema mikä tahansa. Lähimmäisenrakkaus.

Suomenruotsalaisuudesta vielä... Ehkäpä sieltä voisi oppia ottaa mm. sen vuoksi että muistaakseni siinä ryhmässä ollaan terveempiä, eletään kauemmin, tehdään vähemmän itsemurhia...

Kirjahaaste: 10 päivää, 10 merkittävää kirjaa (4/10)

"Ihmisessä itsessään ovat pisimmät matkat"
- Mika Waltari

Lasten- ja urheilukirjojen jälkeen silmäys kaunokirjallisuuteen: jos yksi ainoa kirjailija pitäisi valita, niin se on Mika Waltari. Turms kuolematon oli unohtumaton lukuelämys joskus yläasteikäisenä. Sinuhe egyptiläisen luin useita kertoja vielä aikuisenakin. Hyvä taideteos on kuin peili, josta voi itseään katsoa. Niinpä Sinuhekin puhutteli lapsena eri tavoin kuin aikuisena.

Kirjahaaste: 10 päivää, 10 merkittävää kirjaa. 3/10

Terveiset mökiltä - hyvä on hiihtäjän hiihdellä! :)

Kirjahaaste: 10 päivää, 10 merkittävää kirjaa. 3/10

Varhaislapsuudesta asti liikunta on ollut keskeinen osa elämääni ja minäkuvaani. Ensin opin hiihtämään ja sitten opin kävelemään tai hieman totuudenmukaisemmin: opettelin kävelemään jotta voin opetella hiihtämään. Tämä oli luonnollista maineikkaassa hiihtopitäjässä, 60-luvun Kuusamossa. Ei kännyköitä, ei tietokonepelejä, ei somea fasea selfietä pelfietä instaa snäppiä tsättiä... Ankeaa? Ei todellakaan! Liikunta, kaverit, koulu, koti ja kirjat - siinä oli dynamiikkaa aivan riittävästi.

13-vuotiaana innostuin kestävyysjuoksusta niin että se nousi vähintään yhtä tärkeään asemaan kuin hiihto ja lukioikäisenä painopiste siirtyi juoksemiseen. Lenkkipoluilla ja ladulla oli aikaa maisemien ihailun ja kehon kuuntelun ohella kuunnella ennen kaikkea itseään. Mitä minulle kuuluu? On monenlaisia mietteitä, tunteita ja tuntemuksia. Minulle liikunta oli mindfulnessia ennen kuin mindfulness keksittiin. Liikunta auttoi minua palaamaan kotiin - tähän hetkeen, tähän kehoon. Liikunan avulla koin ja yhä koen kiitollisuutta kehostani, luonnosta, elämästä. Niinpä olen lukenut runsaasti myös aiheeseen liittyviä kirjoja. En voi nostaa yhtä yli toisten, joten tässä tärkeimmät:

Rolf Haikkola ja Pentti Vuorio toim: Lasse Viren Kullatut sekunnit (Weilin & Göös, 1973)

Martti Huhtamäki: Nämä lumet eivät sula (Sanoma, 1984)

Urheiluvuosi-sarja (vuosittain ilmestyvä kirja, johon oli koottu kesä- ja talviurheilun keskeisimmät tapahtumat)

Jim F. Fixx: Suuri juoksukirja (Otava, 1979, jo kansi räjäytti tajunnan- noin se liikahtaa kun tossu on syönnillään)

Matti Hannus, Mark Shearman: Montreal-olympiakirja yleisurheilun ystäville (tämä tuli tavattua läpi niin moneen kertaan että muistan yhä hassuja yksityiskohtia vaikkapa miesten korkeushypyn finaalista)

Pekka Vasala, Risto Taimi (toim.): Mitalin toinen puoli (Weilin & Göös, 1974)

Kirjahaaste: 10 päivää, 10 merkittävää kirjaa. (2/10)

Lapsuus, lukutaito, lukuhalu ja lukematon määrä lukemattomia kirjoja... En voi nimetä yhtä, nimeän useita. Nämä tutut ja monta muuta kirjasarjaa luin läpi.

Enid Blyton, Viisikko-sarja, SOS-sarja, Katto-Kassinen
Astrid Lindgren, Peppi, Eemeli
Sivar Ahlrud, Etsiväkaksoset (ps. vasta nyt minulle paljastui että kyseessä onkin taiteilijanimi, jonka takana on kaksi kirjailijaa: Ivar Ahlstedt ja Sid Roland Rommerud)
Edgar Rice Burroughs, Tarzan-sarja
Anthony Buckeridge, Jennings-sarja
Anni Polva, Tiina-sarja

Kirjahaaste: 10 päivää, 10 merkittävää kirjaa. (1/10)

Kiitos haasteesta Anne Vihanta! Yleensä en näihin some-kiertokirjeisiin tartu mutta nyt täytyy.

Kirjahaaste: 10 päivää, 10 merkittävää kirjaa.

1/10

Opin spontaanisti lukemaan neljän tai viiden vuoden iässä - näin vanhempani ovat minulle kertoneet. Olin kuulemma lukenut ääneen jonkin karkkipaperin tekstiä. Epäiltiin että olen vain opetellut ulkoa. Eteen tuotiin päivän Kaleva ja sen muistan että presidentti Nixoniin liittyvän uutisen otsikon luin. Asiaa hämmästeltiin positiivisesti ja tämä varmasti vaikutti lukuhalujen heräämiseen.

Se ensimmäinen ja monella tapaa tärkein kirja, jonka luinkin moneen kertaan on tietysti sama mikä kymmenillä tuhansilla muillakin ikäryhmääni kuuluvilla: Opin lukemaan : lasten aapinen / Paavo Kuosmanen, Liisa Merenkylä, Pentti Merenkylä 1. p. 1964, 4. p. 1966.

Mielikuvani että tuo sinikantinen oli jotenkin päätynyt kotiimme jo ennen kuin aloitin koulutien Kuusamon kirkonkylän ala-asteella syksyllä 1972. Edustan muuten sitä ikäluokkaa, joka aloitti ensimmäisenä Kuusamossa kansakoulun sijaan peruskoulun.

Koulussa sitten ensikirja oli Ylöjärven suurten poikien äidin, Kirsi Kunnaan legendaarinen Aikamme aapinen (työryhmä Veli Nurmi, Seija Nöjd, Kyllikki Röman): Aikamme Aapinen 1. p. 1968, 3. p. 1971, uusittu p. 1973)

Molemmat aapiset ovat oivallisten opettajien Sisko ja Jukka Jyrävän ohella näytelleet hyvin tärkeää roolia lukemiseni alkuvuosina.

Kutsu, lupaus ja täyttymys

Kutsu, lupaus ja täyttymys

Vuodenvaihde on erityisen otollinen aika pysähtyä hetkeksi pohtimaan missä mennään. Mitä on jäänyt taaksesi? Mitä näet edessäsi? Ihania muistoja? Ikäviä kokemuksia? Toiveikasta odotusta paremmasta huomisesta? Kauhunsekaista kyyristelyä enemmän tai vähemmän realististen uhkakuvien varjoissa? Todennäköisesti mielesi maisemassa liikuskelee tai on liikuskellut kaikkia edellämainittuja.

Menneestä voi ennen kaikkea oppia, mutta kovin moni on jäänyt menneen vangiksi. "Kyllähän minä, mutta kun..." Menneisyyden "mutkuttelijat" menevät piiloon eilisen taakse. "Kyllähän minä tekisin tai voisin, mutta kun mieheni, vaimoni, työkaverini, naapurini, anoppini, siskoni, veljeni, isäni, äitini sanoi, teki, jätti tekemättä, jätti sanomatta eilen, viime viikolla, viime lomalla, lapsuudessa sitä, tätä, tuota tai jotakin muuta". Selitysten virta on loputon. "Kyllähän minä voisin, mutta kun minulla on tämä diagnoosi. Ymmärräthän etten kerta kaikkiaan voi." Mutkuttelijalle tämä hetki ja sen mahdollisuudet eivät koskaan kelpaa, vaan ne aina suodatetaan ja mitätöidään menneen määrittämien ajatusautomaatioiden avulla. "Kyllähän minä, mutta kun…" Niin moni asustelee sellissä - itse luomassaan rajoitteiden vankilassa.

Entäpä tulevaisuus? "Sitten kun..." Moni suodattaa tätä hetkeä kuvitteellisen huomisen ehdoilla. Ehkä tunnistat "sitkuttelijan"? Pessimistinen sitkuttelija varoittaa itseään: "en uskalla iloita, en uskalla edes yrittää, sillä tämä kaikki on vain väliaikaista. Loppu häämöttää. Olen epäonninen: huomenna, ensi viikolla tai ainakin ennen pitkää petyn, teen vararikon, sairastun, menetän rakkaan ihmisen… viimeistään kuolemaan kaikki kuitenkin päättyy." Optimistinen sitkuttelija puolestaan vakuuttaa, että "ei ole tarpeen tehdä muutoksia ihmissuhteissa tai työssä tai ylipäätään elämässä – ei ainakaan vielä, ei juuri nyt, mutta sitten kun huomenna, ensi viikolla, ensi vuonna koittaa kesäloma, sitten kun löydän uuden elämänkumppanin, voitan lotossa, aloitan eläkepäivät… sitten kaikki muuttuu paremmaksi."

Kyllä: huominen on mahdollisuus - jotakin mieluista tai epämieluista voi tapahtua tai olla tapahtumatta. Fakta on, että molempia tulee tapahtumaan. Sitä kutsutaan elämäksi. Sitä kutsutaan elämän yllätyksellisyydeksi. Sitä kutsutaan elämän suolaksi. Sen ohella on ratkaisevaa syvällisesti ymmärtää, elämä tapahtuu nyt. Elämä tapahtuu aina nyt. Ei huomenna, ei ensi viikolla, ei eilen, ei vuosi sitten... Elämä tapahtuu nyt. Sen lisäksi elämä tapahtuu tässä. Elämä tapahtuu aina tässä. Sinä olet elämäsi keskiössä nyt. Tämä tuntuu unohtuneen sitkuttelijoilta. Tämä tuntuu unohtuneen mutkuttelijoilta.

Elämä on suora lähetys. 24/7. Aina voit tarkistaa. Onko yhä nyt? Oletko yhä tässä? Nyt ja tässä on se hetki, jolloin voit tehdä pieniä tai isoja valintoja oman hyvinvointisi puolesta. Nyt on se mahdollisuus ottaa askel itsesi näköiseen elämään. Olipa matka pitkä tai lyhyt, se ei konkreettisesti ala ennen ensimmäistä askelta. Tämä elävä "nyt" on elämän mittainen mahdollisuus. Tämä hetki kutsuu sinua takaisin itseesi, kotiisi, onneen. Tämä hetki on kutsu, lupaus ja täyttymys.

Hyvää Uutta Vuotta! <3