keskiviikkona, huhtikuuta 04, 2007

gnothi seauton vuonna 1

Vai pitäisikö sanoa "vuonna 2"? Joka tapauksessa vuosi tuli täyteen kuin huomaamatta. Lyhyt oli ensimmäinen kirjoitukseni 28.3.2006;

    Jos minun olisi lupa antaa vain yksi ohje ihmiselle;

      gnothi seauton

    Tämä olisi vahva kandidaatti.

    Tai sitten;

      rakasta lähimmäistäsi kuin itseäsi

    Itse asiassa nuo täydentävät toisiaan.

    Jotta voi aidosti (=pyyteettömästi) rakastaa,
    on eheydyttävä.

    Jotta voi eheytyä, on opittava tuntemaan itsensä.


Ei huono. Gnothi seauton. Lyhyestä virsi kaunis.

Apollonin temppelin sisäänkäynnin yhteydessä oli tämä kaiverrus.
Gnothi seauton.
Itsestään selvältä vaikuttava kehotus tuntea itsensä.
Tokihan jokainen itsensä tuntee. Vai tunteeko sittenkään?

Aiemmin kirjoitin uneksineeni delfiinistä. Delfiinit. Miten mahtaa olla niiden (heidän?) itsetuntemuksen laita? Hiljattain katsoin BBC:n Sininen planeetta sarjan erään jakson, jossa kuvattiin mm. delfiinien yhteistoimintaa. Ryhmä delfiinejä saartoi kalaparven matalaan veteen. Tämän jälkeen yksi delfiineistä kiersi kalaparven ympäri pohjamutia pöllytellen niin että panikoituneet kalat yrittivät hyppäämällä paeta. Ryhmän muut delfiinit odottelivat suut ammollaan saartorenkaan ulkopuolella ja nappasivat pakenevia kaloja suoraan ilmasta. Jokainen delfiiniryhmän jäsen toimi vuorollaan saartotehtävässä muiden nauttiessa tuoreesta kalasta. Surman kitoihin joutuneiden kalojen kannalta kohtalokasta. Delfiinien kannalta menestyksekästä toimintaa ryhmänä itsensä ja toisten puolesta. Älykästä? Mielestäni kyllä. Itsetuntemusta edellyttävää? Ehkä.

Antiikin aikaan maailman keskipisteen ajateltiin sijaitsevan Delfissä. Ja edellämainittu Apollonin temppeli... Kreikkalaisen mytologian Apollonille on perustettu useita temppeleitä, mutta se kuuluisin sijaitsee Delfissä.

Delfi on nimetty delfiinien mukaan. Tai tarkemmin sanottuna erään tietyn delfiinin mukaan. Kerrotaan nimittäin, että Apollon olisi ammoisina aikoina ilmestynyt delfiinin hahmossa kreetalaisille merimiehille ja kehottanut näitä rakentamaan Apollonin temppelin paikkaan, jota alettiin kutsua Delfiksi.



Temppelin sisällä oli marmorista tehty puolipallo - maailman napa, jonka äärellä ylipapitar Pythia vastasi kysymyksiin. Kaikenlaisiin kysymyksiin maan ja taivaan välillä. Ja tämän temppelin ulkopuolella oli siis se kuuluisa kaiverrus. Gnothi seauton.

Blogini ensimmäistä tekstiä kirjoittaessani ajattelin olla mahdollisimman lyhyt ja ytimekäs. Monisanaisuus onnistuu minulta varsin hyvin. Ehkä liiankin hyvin. Niinpä ajattelin, että ehkäpä vähemmän on enemmän. Joten



    gnothi seauton
    rakasta lähimmäistäsi kuin itseäsi



Ei uutta. Vanhoja totuuksia. Ikiaikaisia.

Ulkokohtaisesti vain sanoja.

Mutta sisäisesti kohdattuna ne ovat
ikuinen
tie, totuus ja elämä

eikä siinä ikuisuudessa enää
ole erillisyyttä tietäjän ja totuuden
välillä

- - -

Lämmin kiitos blogin lukijoille, lukijalle,
juuri Sinulle tässä ja nyt.

-gs

(kuva http://en.wikipedia.org/wiki/Image:721-Grece.jpg)

6 kommenttia:

Rita kirjoitti...

Muistan vielä kun löysin blogisi vuosi sitten. Edelleenkin viihdyn :)

Vanhat totuudet ovat aina uusia totuuksia, ja uudet vanhoja. "Tunne itsesi" on joka päivä erilainen haaste. Olen erilainen vaikka olenkin samanlainen kuin eilen ja 20 vuotta sitten.

Anonyymi kirjoitti...

Tunne itsesi - siinäpä se.
Kiitos kun kirjoittelet luettavaa.
Toivotan rauhaisaa Pääsiäisenaikaa!
T: Pikkuliina

Kimmo kirjoitti...

Minulla oli viime syyskuussa tilaisuus käydä Delfissa. Miltei saman kuvankin tulin ottaneeksi (http://homepage.mac.com/kimmohurri/Heijastuksia/page2/files/page2-1056-full.html).

Maailman napa ei ollut temppelin sisällä, vaan ulkona temppeliin johtavan tien varrella. Alkuperäinen napa on nykyisin museossa ja sen paikalla ulkona on kopio. Laitoin blogiini kuvan molemmista navoista.

Oraakkeli vastasi kysymyksiin temppelin päädyssä olevassa syvennyksessä (kuvan oikea reuna), missä sijaitsi kolmijalka (http://homepage.mac.com/kimmohurri/Heijastuksia/page2/files/page2-1057-full.html), joka oli täynnä huumaavia yrttejä.

Kirjoittamisiin myös vuonna 2!

sahrami kirjoitti...

Paljon onnea 1-vuotiaalle! Samoihin aikoihin aloiteltiin.

gnothi seauton kirjoitti...

Kiitos kommenteista!

rita; näinhän se menee. Ja ajattelen totuuksien löytämisen olevan dynaaminen olemisen tila - matkalla ja perillä olemista, samanaikaisesti.

pikkuliina; kiitos kun luet ja kommentoit!

kimmo; kiitos tiedoista! Varmasti unohtumattoman hieno matka oli teillä!

sahrami; kiitos onnitteluista! Blogisi oli ensimmäisiä, joihin tutustuin!

-gs

Maurelita Pligaa kirjoitti...

Onnea vielä näin jälkikäteen !!!