Viisasten kivi?
Zenin perinteisen yhteenvedon mukaan:
"Opetuksen ulkopuolella; perinteestä erillään.
Ei perustu sanoihin eikä kirjaimiin.
Osoittamista suoraan ihmismieleen.
Oman luonnon tajuamista ja buddhankaltaisuuden saavuttamista."
(Alan Watts: Zen, s. 111)
-gs
10 kommenttia:
Huomaan teidän muiden kirjoituksista yhä enemmän olevani zeniläinen ilman että olen tiennyt sitä. Ehkä tämä johtuu siitä, että se perustuu intuitiiviseen tietoon, vai perustuuko?
Luepa se suosittelemani Valaistuminen. Huomasitko sen esittelyn blogissani?
Ihminen on voinut löytää "sen" ilman, että on ikinä kuullut "siitä".
Zen on vain sana. Mutta zen selittää kaikkein osuvammin "sen".
Hih..
On niin, että kirjaviisaus ja sivistyminen voi viedä ihmistä harhaan "sellaisuudesta", "luonnollisuudesta". Asioiden kategorisointi ja älyllistäminen voivat harhauttaa. Zeniläinen mielenlaatu on tavallaan uudestaan lapseksi tulemista, juurilleen palaamista.
Hyvä kirja, teksti, opettaja voi auttaa meidät "muistamaan". Tai "unohtamaan".
-gs
Hahmo: Kiitos, luen ilman muuta kun suosittelet, vaikken yleensä paljon tuollaista luekaan. :)
gs: Minulla on kieltämättä aika lapsekas luonteenlaatu. :) Ei naiivi (ainakaan omasta mielestäni), mutta lapsekas.
Juuri toissapäivänä taisin kirjoittaa yhteen blogiin (http://ulkomaalainen.blogspot.com/), että meidän pitäisi aina katsella maailmaa lapsen silmin. Sain häkellyttävän suloisen vastauksen, jonka huomasin vasta nyt, kun kävin hakemassa tuon osoitteen. Pitääpä vastata.
hahmo, kävin lukemassa kirjasuosituksen ja sieltä suomenkielisellä esittelysivulla.
Minulle tuo Flora Courtoisin kuvaama kokemus kuulosti hiukan samanlaiselta kuin flow-ilmiö. Onkohan niissä jotakin yhteistä? Koen sellaisen hyvänä päivänä vaikka töissä kun olen uppoutunut siihen, mitä teen. Sellaisena päivänä koen usein olevani parhaimmillani ja olen eniten oma itseni. Joskus se voi kestää vaikka päiviä.
Tällä hetkellä minulla on hyvä flow näistä upeista keskusteluista. :)
Tämän lisäksi minulla on ollut yksi erittäin voimakas mystinen kokemus, joka oli lyhyt, mutta äärettömän paljon syvempi ja jolloin oivalsin asioita ja koin vain lähinnä valtavaa kiitollisuuden ja rakkauden tunnetta. Vieläkin liikutun kun kirjoitan siitä.
Flowssa lienee kyse itsensä "unohtamisesta", itsensä "kadottamisesta" tekemisen ja olemisen virtaan. Heittäytymisestä. Se on tekemisen ja olemisen ykseyttä. Ei-kaksinaisuutta. Se ei ole jahkailua, päättämättömyyttä, empimistä, epäröintiä. Se on.
-gs
sahrami; jos jotenkin pohjimmiltaan ylikäsitteellistä mystistä kokemusta kuvaisi, niin myös omalla kohdalla mainitsemasi rakkauden ja kiitollisuuden käsitteet nousevat mieleen.
Omat spontaanit sanani olivat "kiitos, kiitos, kiitos". Tuntemus oli ehdotonta hyväksytyksitulemista ja rakkautta ja energiaa.
-gs
gs: Mystisestä kokemuksesta - juuri noin. Mutta olen ihan ihmeissäni, että sinullakin on ollut samantapainen kokemus. Voi kuinka hienoa. Menin ihan sanattomaksi.
En voi kirjoittaa tänne enempää, mutta jos haluat, niin lähetäthän minulle mailia, kertoisin lisää hyvin mielelläni. Pistä neilikka napinläpeen, että tunnen :)
Tuollaista se flow on.
Löysin siitä mielenkiintoisen artikkelin: http://www.markkuojanen.com/pages/psykologia/flow-ilmiF6.php
Heh... Viittaan omaan blogiini.
http://kiltintytonblogi.blogspot.com/2006/01/elmn-virta-flow.html
En ole vielä saanut valitettavasti tuota kirjaa käsiini.
Lähetä kommentti