Mitä sanoisin?
Mitä kirjoittaisin?
Itsekkyyttä ruokkivan kulttuurin kansalaisen saattaa olla petollisen suloista kuulla itsetuntemuksen olevan avain olemassaolon mysteereihin.
Minäminäminä- ja kaikkimulleheti-ideologioiden turruttuma tajunta on gnothi seauton -ohjetta pintapuolisesti tulkitessaan vaarassa ajautua hybriksen upottavalle suolle, jossa toinen toistaan lumoavammat harhat johtavat ihmisparan yhä syvemmälle egoismiin.
Siispä varoituksen sana on ehdottomasti paikallaan!
Gnothi seauton, itsetuntemus ei ole itsekorostuksen eikä pöyhkeilyn tie.
Gnothi seauton on nöyryyden tie.
Gnothi seauton on ristin tie.
Gnothi seauton kehottaa katsomaan peiliin ja totuus ei välttämättä mairittele maista minuuutta; itsekkyyttä, ahneutta, petosta ja rakkaudettomuutta. Lista on surullisen pitkä.
Toisaalta klassisessa kristinuskossa monesti korostuvaan "syntinen saatana kurja"-suruliputukseenkaan ei tarvitse hirttäytyä.
Gnothi seauton -haaste on kuin pelottava härkä, joka meidän on rohkeasti kohdattava. Härän vasemman sarven suunnasta uhkaa egoismin kuolettava pistos ja oikean sarven suunnasta meidät uhkaa lamauttaa negativismin isku.
Tulee tähdätä sarvien väliin. Sieltä löytyy maali tosiminuutta janoavalle. Maaliin tähtäävä saattaa monet kerrat löytää itsensä jomman kumman sarven jäljiltä haavoittuneena.
Mutta on jatkettava.
Nöyrästi.
Siis kuusi sanaa;
Kiitos. Rakas, rakasta. Gnothi seauton. Nöyrästi.
-gs
(kuva http://www.financialcryptography.com/images/bull1_dan_kozen.jpg)
5 kommenttia:
Ihmiset kuvittelevat, että nöyryys on sama asia kuin nöyristely. Vaikka ei se ole.
Tämähän on kuin sellainen joulukalenteri. Ehkä saamme tietää mitä viimeissä luukussa lukee lähellä joulu? :)
Tässä ihan odottaa innossaan mikä seuraava sana on.
Kyllä, tunne itsesi. Siis TUNNE, älä TIEDÄ. Tässä ja nyt on kokemus. Paperille kirjoitettu TÄLLAINEN MINÄ OLEN -kertomus on harhaa.
Mielenkiintoinen tämä sinun sanasarjasi. Hyvin olet sanasi punninnut.
Sinällään pintapuolinen Gnothi seauton (Gnothi seauton-light)ei ole väärin. Sillä on vain tiukka raja mihin se päättyy. Se raja tulee vastaan kun olisi oltava hiukan nöyrä, kun olisi tartuttava ristiin ja kun olisi hylättävä itsekorostus/tärkeily. Eli GS-lightin matka päättyy siihen missä se alkaa käydä uhkaavaksi egolle :)
Kiitokset kommenteista!
maaria; näihän se usein menee. Nöyryyden ja nöyristelyn raja on toisinaan hiuksenhieno, mutta oleellinen kuitenkin.
heidir; eipä taida jouluun asti luukkuja piisata, katsotaan nyt... Itsetuntemuksen haaste on pinnallisen tuttu ja niinpä siihen saattaa moni kompastua...
kimmo; kiitos, olen parhaani tehnyt.
olematon; tietysti olet oikeassa mitä egoon tulee... Ego on se oleellinen (ja vaikein) kanto kaskessa. Tosiminuus tai -itseys edellyttää... hmmm... Maltahan, sillä sanoja on vielä tulossa...
-gs
Lähetä kommentti