Peekoota, vähän veekootakin sekä Voimaa

Valtavirrasta poikkeavien jouluperinteidemme mukaisesti kuusi on nyt sisällä, tähti latvassa ja varsinainen koristelu on ohjelmassa huomenna. Komea on kuusi - symmetrinen, kauniin kartiomainen ja tuuhea! Pihtakuusi. Ja pituuttakin sen verran (n. 240 cm) että tekee vaikutuksen.

Viimeisen juoksukisan jälkeen marraskuun alussa pidin viikon verran juoksutaukoa. Täysin ilman liikuntaa en tietenkään ollut, vaan aloitin lihaskuntoharjoittelun. Rytmitän tekemistäni suunnilleen niin että vuoropäivin ohjelmassa on juoksulenkki tai kuntosalikeikka. Jälkimmäinen vie tyypillisesti 30-45 minuuttia ja käytän sen tehokkaasti lihaskuntopiiriharjoitteluun, so. teen noin kymmentä eri liikettä ilman palautuksia. Neljän viikon kokemuksen pohjalta tuntuu antavan mukavasti potkua ja ryhtiä juoksemiseen.

Juoksulenkit vaihtelevat 8-20 km välillä, suunnilleen kerran viikossa ohjelmassa on pk-lenkkiin upotettu tempojuoksu, pituudeltaan 4-8 km. Pitkistä on ajatus pidentää vähitellen 25-30 km mittaiseksi. Tarkoitus on osallistua myös paikalliseen talvijuoksusarjaan silloin tällöin. Ensimmäisessä kymppi kulki harjoittelun jäykistämin väsynein jaloin hiukan alle 44 minuuttiin millä mogulia siteeraten ei todellakaan pääse kuuhun. Jostakin on kuitenkin lähdettävä liikkeelle ja tarkoitus on hilata aikaa talven mittaan kohti 40-alkuista ja josko sitten ensi keväänä/kesänä vanha pääsisi kolmosella alkavaan loppuaikaan. Aina pitää olla unelmia.

Talvijuoksusarjan joulukuiseen kirmailuun en pääse mukaan työkiireiden vuoksi, joten seuraava kovempi testi lienee uudenvuoden juoksu, ehkäpä Keskipohjanmaan suunnalla.

-gs

Ohjeiden noudattamisesta

- Isi, ketä pitää totella eniten? Sinua, äitiä vaiko hoitopaikan ohjaajia?
- Sanotaan nyt niin että jos kuka tahansa antaa viisaita ohjeita niin niitä kannattaa noudattaa ja jos kuka tahansa antaa huonoja ohjeita niin ei kannata totella. Jos esimerkiksi minä annan huonon ohjeen niin ei kannata totella. Pyrin tietenkin antamaan viisaita ohjeita.
- Minä en tottele jos annat viisaan ohjeen ja tottelen jos annat huonon ohjeen.
- Jaaha.

-gs

Maraton - Z sanakirja

löytyy tietysti jokaisen kestävyysjuoksun ystävän suosikkisivustolta, raastosta.



Omien juoksujen osalta on alkanut hiipiä puseroon ajatus ettei tälle kaudelle kuntoon päässyt ollenkaan. Viimeisin yritys viikko sitten Ljubljanan puolimaratonilla tuotti vaatimattoman 1.37 -loppuajan. Minimitavoite oli 1.34 -alkuinen tulos, joten mietintämyssyä piti päähän sovitella kisan jälkeen. Viiltävän analyysin tulos: palataanpa juoksutekniikassa päkiäpaineeseen. Harjoittelun osalta lihaskunnosta huolehtiminen on myös jäänyt liian vähälle huomiolle.

Asetellaan asioita kuitenkin mittasuhteeseen: juoksu oli vain yksi osa viikon lomareissua. Sen aikana mm. Ljubljanan pittoreski vanha kaupunki, Lipican perinteikäs hevosfarmi, Škocjan upea luolasto sekä rannikon moni-ilmeiset Piranin ja Portorozin kaupungit tulivat tutuiksi. Kävimme myös Kroatian puolella ja mukavan näköisiä pikku rannikkokaupunkeja löytyy sieltäkin.

Ljubljanan kisaan ei olisi kiva kautta päättää, joten alustava ajatus on kokeilla vielä pari kertaa tälle vuodelle; viikon päästä joko puolikas Vammalan Sastamalassa tai varttimara Orimattilassa ja sitten joulukuun alkupuolella puolikas Kuopiossa.

-gs

"There are 33 of them,

and Jesus died and came back to life when he was 33" -Bernarda Lorca



69 päivää maan uumenissa pakottaa ihmisen kohtaamaan itsensä.

Varjoja. Demoneja.

Valo.

Jumala.

"There are actually 34 of us, because God has never left us down here." -Jimmy Sanchez

“I was with God and I was with the devil; they fought me but God won. He took me by my best hand, the hand of God, and I held on to him. I never thought for one minute that God wouldn't get me out of there. I believe that I had extraordinary luck, I believe this was a test. ... I believe that God does test people and I believe that we have the possibility to confront things in life such as what we had to confront, ... but I'm very happy that it happened to me because I believe it was the moment in which to make changes. -Mario Sepulveda

“I have come back to life. (...) Sometimes you need something to happen in your life to really reflect and understand that we only have one life. I changed, I am a different person.” -Mario Gomez

"Can you imagine? After 30 years of marriage we will start sending each other love letters again. I want to tell him that I love him so much. I want to tell him that things will be different, that we will have a new life. I will wait as long as I need to see my husband again." -Mrs Gomez

"We're very religious people in this line of work (...) When you enter a mine, you're automatically entrusting yourself to God." -Juan Sanchez

"Under the earth there is a ray of light, my path, and faith is the last thing that is lost ... I have been born again" -Victor Zamora Bugueno

"The big lesson from all of this is that we have to be united. This is for the world." -Mario Castillo

"Hopefully the spirit of these miners will remain forever with us" -Chilen presidentti Sebastian Pinera

(kuva: http://www.boston.com/bigpicture/2010/10/rescued_from_a_chilean_mine.html)

Viisauden hidas tie

HS:n päätoimittaja Reetta Meriläinen pohti tiistain kolumnissa mainiosti verkkosurffailun mahdollista uhkaa syvällisen ajattelulle. Meriläinen viittaa Nicholas Carrin kirjaan "The Shallows – What the Internet Is Doing to Our Brains", jossa keskittynyttä lukemista verrataan syvänmeren sukellukseen ja verkkosurffailua vesiskootterilla kiitämiseen.

Viimeisen kymmenen vuoden ajan olen läheltä seurannut parikymppisten nuorten tapaa omaksua tietoa, opiskella. Havaintojeni perusteella internet on valitettavan usein myötävaikuttamassa pinnalliseen, lyhytjänteiseen ajattelu- ja toimintatapaan. Toki on kiistatonta, että googletus tiedon valtameressä on näppärä tapa selvittää monenmonta asiaa ja kysymystä - kukapa enää perinteistä tietosanakirjaa käyttää? Tärkeää olisi kuitenkin ymmärtää, että internetistä napatut tiedon haarukkapalat kannattaisi valikoida ja pureskella huolella. Kokonaisuuksien hahmottaminen, oleellisen ja epäoleellisen tunnistaminen, uusien ideoiden muotoutuminen - ylipäätään viisastuminen edellyttää h i t a u t t a.

"There needs to be time for efficient data collection and time for inefficient contemplation, time to operate the machine and time to sit idly in the garden"
(The Shallows - What the Internet Is Doing to Our Brains by Nicholas Carr)

Nykyajattelussa tehokkuuden ihannointi läpäisee kaiken ja usein tämä johtaa kapea-alaiseen ja pinnalliseen toimintamalliin, jossa on mahdotonta nähdä asioiden ja ilmiöiden syvempi merkitys. Informaatiotulvassa ponnistelevan aivot ja mieli turtuvat ja ihminen on vaarassa menettää yhteyden sisimpäänsä.



Onkin ymmärrettävää, että esimerkiksi hiljaisuuden retriitit on viime vuosien aikana nousseet suureen suosioon. Retriitti antaa ihmiselle mahdollisuuden rauhoittua, ottaa etäisyyttä ja kuunnella sisimpäänsä. Vapauttavana oivalluksena pidän sitä, että oikealla mielenasenteella varustautunut voi viettää retriittiä, elää sisäisessä rauhassa elämänsä jokaisena hetkenä.

-gs

(kuva http://www.gimmiethescoop.com/wp-content/uploads/inner-peace.jpg)

Aamiaisella

- Isi...
- Niin?
- Onko ihminen ollut ensin apina?
- Asiaa voi tarkastella monesta näkökulmasta - tieteellisestä näkökulmasta elämää selitetään evoluutioteorian avulla. Ajatellaan että alkujaan elämä maapallolla on ollut hyvin yksinkertaista. Jossakin vaiheessa on sitten ilmaantunut kaloja, matelijoita, nisäkkäitä ja lopulta myös ihminen. Tässä näkökulmassa katsotaan, että apina edelsi ihmistä. Minä ajattelen, että ihmisyydessä on kyse muustakin. Minusta ihminen on syvimmiltään henkinen olento. Voisi sanoa, että jokaisen ihmisen sisimmässä asuu enkeli.

-gs

Taivutus tämäkin

Syötiin viisivuotiaan kanssa päivällistä.

- Annapas kun kokeilen sinun jalkoja, että ovatko kylmät kun olet ilman sukkia... Lämpimät ovat.
- Tiedätkö miksi laitan ne näin?
(työntää jalkateriänsä jalkojeni alle)
- No?
- Että ne on vielä lämpimältä.
- Että ne tuntuu vielä lämpimämmiltä?
- Joo.
- Se taipuu näin lämmin, lämpimämpi, lämpimin. Suomen kielessä adjektiivit taipuu niin että on perusmuoto, komparatiivi ja superlatiivi. Esimerkiksi suuri, suurempi, suurin. Sanopa, miten nuo menee jos on vaikka sana pieni.
- Pieni, keskikokoinen, toiseksi isoin, isoin.

-gs

Näkökulma

joka voi auttaa erottamaan oleellisen epäoleellisesta, toden epätodesta.




Rakkauden näkökulma

-gs

(kuva Anttola elokuu 2008)

Dialogi kuolemasta

- Minua pelottaa.
- Mikä sinua pelottaa?
- Kuolema.
- Mikä siinä kuolemassa pelottaa?
- Mitä minulle tapahtuu? Lakkaanko olemasta?
- Kuolemaa voi tarkastella monesta näkökulmasta. Kehon tasolla kuolema merkitsee loppua, olemisen lakkaamista. Ihmisen kuollessa keho lakkaa toimimasta.
- Mitä muita näkökulmia on?
- Niitä on monta. Tieteellinen näkökulma näkee ihmisen biologisena olentona, jonka olemassaolo on sidottu kehollisuuteen. Tieteen valossa minuus on elävien aivojen sähkökemiallinen kokonaistila. Kun aivotoiminta päättyy, minuus lakkaa olemasta.
- Mitä sinä ajattelet asiasta?

- Minusta tieteellinen näkökulma on osatotuus. Tieteellä on käytössä tietyt välineet ja niiden avulla voidaan havaita tiettyjä asioita ja ilmiöitä. Minun käsitykseni on, että ihmisyys on muutakin.
- Mitä muuta?
- Minä ajattelen, että ihminen on pohjimmiltaan henkinen olento, joka ilmenee aineessa, kehossa.
- Mistä sinä tiedät?
- En minä sitä tiedäkään. En ainakaan samalla tavalla kuin tiedän että sinä olet minun lapsi tai että kaksi kertaa kaksi on neljä tai että maa kiertää aurinkoa. Minä vain ajattelen niin.
- Millä perusteella?
- Ajatteluni perustuu kaikkeen mitä olen elämäni aikana nähnyt, kokenut, kuullut ja opiskellut.
- Mitä ihmiselle tapahtuu kuoleman hetkellä?
- Rehellinen vastaus on etten tiedä. Mutta minun käsitykseni on, että minuus on muutakin kuin tämä keho. Kuoleman hetkellä minuus muuttaa toiseen paikkaan.
- Minne?
- En tiedä tarkkaan. Voisi sanoa, että minuus siirtyy toiseen ulottuvuuteen - tilaan, joka ei ole havaittavissa meidän tavallisilla aistilla.
- En ymmärrä. Miten joku voi olla olemassa vaikka sitä ei näy?
- Ajattelepa mielessäsi vaaleanpunaista elefanttia, jolla on hattu päässä ja joka pitää kärsässään sateenvarjoa.
- Yritetään...
- Pystytkö näkemään sen mielessäsi?
- Joo.
- Sinulla on nyt mielessäsi asia, jonka sinä näet. Minä en näe sitä. Voi sanoa, että mielessäsi oleva elefantti on olemassa vaikka muut eivät näe sitä.
- Niin. Se on mielikuvitusta. Mutta mielikuvitus ei ole totta.
- Niin - mikä on totta ja mikä ei. Olemassaolon käsite ei ole aivan helppo. Voidaan sanoa, että ajateltavat asiat ovat myös totta - ainakin sillä tavalla että ne ajatuksina ovat olemassa.
- Kuten se elefantti.
- Niin. Mielikuvituselefantti on ajatuksena olemassa, joskin on epätodennäköistä että me näkisimme sellaisen elävässä elämässä, maailmassa. Voidaan sanoa, että on asioita, jotka avautuvat aisteille ja on asioita jotka avautuvat sisäiselle näkemiselle.
- Miten tämä liittyy kuolemaan?
- Minä olen ikään kuin sisäisesti nähnyt että minuus on pohjimmiltaan jotakin henkistä ja ikuista. Minuus on pohjimmiltaan kuolematonta valoa ja rakkautta. Ymmärrätkö?
- Onko se vain mielikuvitusta?
- En koe että se on vain mielikuvitusta. Minä koen sen tosiasiaksi. Tunnen sydämessäni että näin on. En voi todistaa sitä tieteellisessä mielessä.
- Onko se vain uskon asia?
- En ajattele, että se on vain uskon asia. Käytän aika vähän uskomisen käsitettä, koska siihen on ladattu niin paljon ennakkoluuloja ja väärinkäsityksiäkin. Minusta luottamisen käsite on parempi.
- Luottamisen?
- Niin. Minä luotan siihen, että ihmisyys on muutakin kuin tämä aisteille avautuva kehollinen ulottuvuus. Luottamus perustuu johonkin mitä tiedän mutta siihen sisältyy myös epävarmuustekijöitä. Olen kokenut, että elämässäni kokemani asiat tukevat henkistä ihmis- ja todellisuuskäsitystäni.
- Voisitko antaa jonkin esimerkin?
- Tietysti. Odotas kun mietin... Otetaanpa vaikkapa tällainen: minä ajattelen, että maailmassa toimii moraalinen syyn ja seurauksen laki.
- Mitä se on?
- Olet ehkä kuullut sellaisen sanonnan kuin "niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan".
- Joo.
- Minä ajattelen että elämäntilanteeni ja minuuteni on ikään kuin määräytynyt tässä ja aiemmassa elämässä tehtyjen hyvien ja huonojen tekojen summana.
- Millä tavalla määräytynyt? Missä ihmeen aiemmassa elämässä?
- Ajattelen, että ihminen on ytimeltään ikuisuusolento, joka on ikään kuin eksynyt ja pyrkii löytämään tien takaisin kotiin, itseensä.
- En ymmärrä.
- Ihminen käy tätä elämänkoulua maapallolla tai jossakin muualla oppiakseen tärkeitä asioita.
- Mitä asioita?
- Minusta rakkaus on kaikkein tärkein asia.
- On kiva kun joku tykkää.
- Niin minustakin. Minä tykkään sinusta ja minusta tuntuu että sinä tykkäät minusta. Se on kivaa. Ihminen käy elämänkoulua oppiakseen rakastamaan.
- Ketä pitäisi rakastaa?
- Sanoisin ettei ketään pidä rakastaa. Kun oppii asioita, niin rakastamisesta tulee luonnollinen asia. Ihminen oppii rakastamaan elämää, maailmaa. Silloin rakastaminen on kuin hengittämistä. Luonnollista.
- Mutta mikä oli se esimerkki?
- Niin. Mikä tukee henkistä ihmis- ja todellisuuskäsitystäni. Olen kokenut, että kun olen lähtenyt tietoisesti astelemaan totuuden tietä, asiat jotenkin salaperäisellä tavalla loksahtelevat paikoilleen; kohtaan ihmisiä, asioita, tapahtumia, joilla on merkitystä minulle juuri nyt. Niillä on minulle jotakin annettavaa, opetettavaa ja myös minulla on jotakin annettavaa. Voisi sanoa, että maailma näyttäytyy virtana, joka on täynnä merkitystä.
- Virta?
- Joo, virta tuntuu mukavalta sanalta tässä kohtaa. Voisi sanoa että materialistille elämä on tilapäinen sattumanvarainen kaoottinen häiriö tomuhiukkasella nimeltä maapallo.
- Ja sinulle se on?
- Minulle elämä on seikkailu ikuisuudesta ikuisuuteen - tutkimusmatka itseen ja maailmaan. Moraalinen syyn ja seurauksen laki toimii tällä matkalla siten, että hyvät ajatukset, sanat ja teot tuottavat hyviä asioita maailmaan ja minulle ja päinvastoin.
- Mitä sinulle tapahtuu kun sinä kuolet?
- Minä ajattelen siirtyväni tilaan, jossa arvioidaan kuinka tämänkertainen maapalloreissu meni ja sitten pohditaan mitä tehdään seuraavaksi. Edessä voi olla uusi keikka maapallolle tai sitten muita juttuja muualla.
- Minulla tulee ikävä sinua.
- Ymmärrän. En kuitenkaan usko kuolevani ihan lähiaikoina. Olemme olemassa tässä ja nyt, eletään hyvää ja onnellista elämää tässä ja nyt.
- Joo. Leikitäänkö legoilla?
- Leikitään vaan.

-gs

(kuvat Pyhän Annan katedraali (Catedral de Santa Ana), Las Palmas, Gran Canaria 30.12.2009)

Ajattele mitä ajattelet

Älyllisyyttä (epäterveesti) korostavassa perinteessä tyypillisesti pidetään ajattelun vapautta korkeassa arvossa - mitä tahansa pitää voida ajatella, minkä tahansa ajattelu on harmitonta luovaa leikkiä.

Parisenkymmentä vuotta sitten heräsin tiedostamaan ajattelun voiman ja sen väkevän yhteyden minuuden ytimeen. Silmäni avautuivat todellisuuden henkiselle ulottuvuudelle.

Henkisessä todellisuus- ja ihmiskäsityksessä tiedostetaan ajattelun, sanojen, tekojen ja minuuden keskinäinen riippuvuus.

Karrikoiden; ikäviä ajatuksia ajattelevasta tulee ikäviä sanoja ja ikäviä tekoja tuottava ikävä ihminen - ihania ajatuksia ajattelevasta tulee ihania sanoja ja ihania tekoja tuottava ihana ihminen. Joku on joskus sanonut ihmisen olevan sitä mitä hän syö. Kyllä siinäkin totuutta on mutta tärkeämpää on tiedostaa, että ihminen on sitä mitä hän ajattelee.

Elämänfilosofiassani viisautta on ajatella tosia, hyviä ja kauniita asioita sillä sellainen ajattelu on yhteydessä tosien hyvien ja kauniiden sanojen ilmenemiseen ja edelleen tosien hyvien ja kauniiden tekojen ja tapahtumien konkretisoitumiseen.

-gs

(kuva Hamina 26.1.2010)

Rakkaus on sana

Rakkaus itsessään on vain sana, jolle voi antaa monenlaisen merkityksen.

Skeptikko sanoo, että kyse on vain ihmisen haavekuvista, illuusioista. Tämä on skeptikon credo, usko.



Todellisuuskäsityksessäni käytän rakkauden käsitettä viittaamaan ideaan, jonka mukaan todellisuuden ja ihmisyyden ydin on rakkaus. Ihminen on onnellinen sikäli kun hän on yhteydessä rakkauteen. Rakkautta ei tarvitse lähteä hakemaan jostakin kaukaa vaan sen voi löytää kun malttaa tässä pinnallisuuden läpitunkemassa maailmassa pysähtyä, kuunnella.

Jollekin rakkauden käsite on kuin punainen vaate. Kyse on usein nähdäkseni siitä että elämän ravistelussa nuoruuden optimismi ja idealismi on särkynyt ja puolustusmekanismina ihminen on rakentanut ympärilleen kyynisyyden, pessimismin ja materialismin muurin. Muurin takana ei maailman melske kosketa mutta eipä siellä tunnu rakkauden lämpökään. Kovin on kalseaa ja koleaa.

Erityisen haasteellista rakkauden oppiminen voi olla yksipuolisesti älyllisyyteen viehättyneelle sielulle, joka ihastelee pikku hiekkalaatikossaan kieltämättä taidokkaasti rakennettuna linnoja. Näistä rakennelmista puuttuu henki.

Rakkaus on sana jolla viittaan ihmisen sisimpään. Ihmisen tehtävä on löytää itsensä. Löytää rakkaus.

-gs

(kuva: Auringonnousu ja kuun lasku 1.1.2010 Gran Canarian Cumbrella n 1600 metriä merenpinnasta.)