n o w

facebook.com/OnKaikki

n y t

facebook.com/OnKaikki

Pelko – jokapäiväinen vieraasi?

Mikä pelottaa? Usein ajatellaan, että tuntemattoman kohtaaminen pelottaa. Toisaalta - kuinka voi pelätä jotakin, jota ei tunne? Useimmiten pelossa onkin kyse siitä, että pelkäät menettäväsi jotakin. Edessä on tuntematonta maaperää ja koet sen uhkaavaksi. Saatat menettää jotakin. Miten käy maineesi, omaisuutesi, työpaikkasi, terveytesi, rakkaasi... Lista on loputon.

Menettämisen pelko kertoo, että onnesi on riippuvainen jostakin, jonka koet omistavasi. Ymmärtäessäsi, että todellinen onnesi ei ole koskaan riippuvainen mistään ulkoisesta, voit päästää irti ja tipahtaa...

Onneen.

facebook.com/OnKaikki

Miksei aina voi olla Lauantai?

Miten sinun lauantai on käynnistynyt? Millaisia suunnitelmia sinulla on? Itse kävin hetki sitten koiran kanssa ulkona. Kaunista on! Nyt istun kaakaon kera. Istun täsmälleen tässä, missäpä muuallakaan. Olen ajatellut vain olla ja katsoa mitä päivä tuo mukanaan. Ehkä jatkan kirjani oikolukua, ehkä en. En voi varmuudella tietää yhtään mitään tulevasta. Hyvä niin. Ainoa varma tosiasia on tämä hetki. Leppoisa lauantaiaamuinen tuokio. Tämä ei ole ohikiitävä hetki. Tämä on jatkuva nyt-hetki. Tuleva hetki on mielikuvitusta ja ennustamista. Eilinen on ajatus. Kuvittelu, ennustaminen ja ajattelu tapahtuu nyt. Tämä hetki on tila, jossa kaikki tapahtuu. Elämä on suora lähetys.

Tietoisuuden talossa asustaa Ajattelija. Sen tehtävä on ajatella. Suurin osa ihmisistä sairastaa tautia, joka ilmenee pakkomielteisenä ajatteluna. Huomaat jatkuvasti märehtiväsi eilistä ja murehtivasi huomista. Mielen melumasiina pyörittää loputtomia uusintoja. ”Miksi joku teki sitä ja sanoi tätä? Miksi joku toinen ei tehnyt tai sanonut jotakin muuta? Mitä jos huomenna ei tapahdukaan sitä? Mitä jos huomenna tapahtuukin tämä?” Loputonta menneen ja tulevan vatvomista. Jos Ajattelija katsoo tätä hetkeä, se näkee vain ehdollistuneen tulkinnan. Tämä hetki on jotenkin rikki. Siitä puuttuu jotakin tai siinä on jotakin liikaa. Ajattelija on Etsijä.

Mitä on tapahtunut? Ajattelijasta, oivallisesta rengistä on tullut isäntä tietoisuuden talossa. Kun olet saanut tarpeeksesi, olet valmis heräämään leppoisaan lauantaihin. Sen myötä Ajattelija rauhoittuu. Sillä on vähemmän tekemistä. Sitten kun on tarve, annat Ajattelijalle pulman. Se ajattelee loogisesti, syvällisesti, pitkäjänteisesti. Sinä lepäät ajatusten välissä ja takana olevassa hiljaisuudessa.

Tietoisuuden talossa on rauha.

t. Jomppe - "On" (facebook)

Miksei aina voi olla Perjantai?

Pohjois-Amerikassa monilla työpaikoilla on perjantaisin "casual Friday". Suomessa puhutaan lökäpöksyperjantaista, jolloin toimistotyöläinen voi hiukan rentoilla pukeutumisen suhteen.

Lapseni koulussa vietetään tänään Slow-päivää. Oppitunnit pidetään korostuneen hitaasti. Ei kokeita, ei läksyjä. Kouluun saa tuoda lelun ja tyynyn. Asuna voi olla pyjama tai jumpsuit. Koulupäivän aikana järjestetään rentoutushetki kaikille kiinnostuneille. Välitunneilla keskusradiossa soi rauhallinen musiikki. Motiivina on kiinnittää huomiota oppilaiden, opettajien ja muun henkilökunnan hyvinvointiin ja kasvattaa yhteishenkeä.

Onpa sinun päälläsi nyt mitä tahansa - klassisesta kokopuvusta verkkareihin, jakkupuvusta lökäpöksyihin, bleiseristä, pikkutakista ja solmiosta risoihin farkkuihin... Olennaisinta on se, kuinka olet sisustanut tietoisuuden talon. Millainen tunnelma siellä vallitsee? Casual? Rento? Viihtyisä? Jännittynyt? Kireä? Väittely? Sota?

Et ole uhri. Sinä voit valita.

Tietoisuuden talossa voi aina olla "casual Friday".

facebook.com/OnKaikki

Miksei aina voi olla Torstai?

"Torstai on toivoa täynnä", tietää sananlasku kertoa. Toivoon sisältyy luottamusta mahdollisuuksiin. Hyviä asioita voi tapahtua.

Sinä olet tänään pääroolissa - vain sinä voit päättää miten suhtaudut mahdollisuuksiin, joita tämä päivä sinulle tarjoaa. Reagoitko kohtaamiisi ihmisiin ja tilanteisiin vanhalla totutulla tavalla, menneen ehdollistamana?

Valitsetko sittenkin toisen tien? Tie toinen on tietoinen. Se on mahdollisuuksia täynnä.

https://www.facebook.com/OnKaikki

Syömmessä murhe musta?

"Kun pilvi taivaan peittää,
varjoja maahan heittää
niin valittain, kuljet tietäsi vain.
Hymyn suo silloin pilvet poistaa,
auringon lailla loistaa,
niin onneen arkinenkin tie,
sun vie.

Syömmessä murhe musta,
kaipaat sä lohdutusta
vaan löydä et,
vaikka ain´etsinet.
Hymyillen voit myös
murheen kantaa,
auringon loistaa antaa.
Yön jälkeen koittaa jälleen voi
taas aamun koi."

- Kullervo

Elämä ei ole pihtari

Tiistaisin bloggaan Elämänmuutos-sivulla. Tänään aiheena elämän täyteys.

Askelmerkkejä On-neen Facebookissa - facebook.com/OnKaikki

Festina lente

Miksei aina voi olla maanantai?

Jokainen päivä, jokainen hetki on ainutlaatuisuudessaan juhlan arvoinen. Avatessasi sylisi tälle hetkelle kuin omalle lapsellesi astut mysteeriin. Syleillessäsi tätä toisinaan epämieluisanakin näyttäytyvää hetkeä kuin kiukkupuuskan saanutta lastasi, maailman salat paljastuvat sinulle.

Alat tuntemaan kiitollisuutta lukemattomista arkipäiväisinä pitämistäsi asioista. Sinun ei enää tarvitse automaattisesti heittää arvostelevien ja luokittelevien käsitteiden peittoa kaiken päälle. Opit nauttimaan tästä hetkestä niin kuin se on - paljaana, raakana, alkuperäisenä, laimentamattomana, mitään lisäämättä, mitään pois jättämättä. Elämä on tarjolla, se ilmenee tässä hetkessä ja joka hetkessä kaikessa täyteydessään. Elämä ei ole pihtari. Oletko sinä?

- - -

gnothi seauton - ihmisen kokoisia ajatuksia "On" Facebookissa

https://www.facebook.com/OnKaikki

"On" -sivuni löytyy nyt facebookista osoitteesta facebook.com/OnKaikki

Käy tsekkaamassa ;-)

"Ajasta ikuisuuteen"

"Ajasta ikuisuuteen" - ei sitten kun "aika jättää", vaan se voi tapahtua nyt.

Voit siirtyä ajasta ikuisuuteen kun vapaudut ajasta. Ajasta vapautuminen on tässä hetkessä elämistä. Pintatasolla tämä hetki on jatkuvassa liikkeessä, muutoksen tilassa. Tämän hetken syvempi ulottuvuus on ajaton. Se on tila, jossa tämä hetki ilmenee. Se on tila, joka on kotisi. Se on tila, joka on identiteettisi. Sinä olet se.

- - -

gnothi seauton - ihmisen kokoisia ajatuksia on "On" facebookissa

"Oma koti kullan kallis".

Niinhän se on. Ajatuksesi lennähtää nykyiseen asuntoosi. Kenties mieleesi nousee muistoja lapsuuskodista. Saatat myös haaveilla unelmakodista, joka sijaitsee jossakin sinulle rakkaassa paikassa. Oma koti - turvapaikka, jossa saa olla rauhassa maailman melulta ja melskeeltä.

On eräs toinen paikka, jossa vietät aikaa vielä enemmän kuin kotonasi. Itse asiassa vietät siellä koko elämäsi. Puhun tietoisuudesta. Tietoisuuden talo on kotisi, joka kulkee aina mukanasi. Miltä siellä näyttää? Kuinka hyvin viihdyt siellä? Millaisilla ajatuksilla ja asenteilla olet sisustanut tietoisuuden talon?

- - -

Gnothi seauton - ihmisen kokoisia ajatuksia = "On" Facebookissa

Tahdotko?

Toisinaan havahdut kokemukseen olemisen keveydestä. Yllätyt, sillä hyvään oloon ei löydy mitään erityistä syytä. Ei ole loma, ei juhla. On vain hyvä olla täsmälleen siinä missä olet. Aamuruuhka, palaveri, kaupan kassajono, kiukutteleva lapsi... Mikään ei paina mieltä, elämä tuntuu hyvältä. Mistä on kysymys?

Olet yhtä tämän hetken kanssa. Et liimaa tämän hetken päälle mitään arvostelmaa. Et lisää mitään, et ota pois mitään. Et vertaa tätä hetkeä menneeseen. Et käytä tätä hetkeä astinlautana johonkin tulevaan. Sisimmässäsi tiedät, että tämä hetki ei ole jonkun ilkeämielisen pystyttämä este. Se ei ole vihollinen. Syleilet tätä hetkeä niin kuin se on itsessään, paljaana - tarinoiden, märehtimisen ja murehtimisen takana. Olet kiitollinen tästä ainutlaatuisesta hetkestä, elämästä joka tapahtuu nyt.

Tämä hetki, joka hetki kosii sinua: "Haluatko olla kanssani? Ei ehtoja, ei tekosyitä, ei takaa-ajatuksia. Haluatko olla minun kanssani?" Sinä antauduit joskus. Rakastuit ja vastasit "kyllä" - muistatko? Sanoit sydämestäsi "tahdon". Iloitsit ja sulauduit yhteen tämän hetken kanssa.

Tässä se taas on. Tämä hetki. "Rakkaani, tahdotko yhä?"

- - -

"On" (Facebook)

Iloista arkea!

Presidentti Niinistö toivotteli tänään FB-sivullaan ”iloista arkea”. Jäin miettimään sanamuotoa. On ymmärrettävää, että ajatus ”iloisesta arjesta” voi ärsyttää vastoinkäymisten lannistamaa. Totuushan on, että harmaata, niin harmaata ja yllätyksetöntä on arki, jonka merkkipäivät, joulunaika, loppiainen, juhannus, itsenäisyyspäivä ja muut sentään joskus katkaisevat. Vai onko?

Minun korvissa idea iloisesta arjesta kuulostaa kiintoisalta – se ravistelee mukavasti perinteistä käsitystä. Entäpä jos totuus onkin, että jokainen päivä, jokainen hetki on ainutlaatuisuudessaan juhlan arvoinen? Jos opin tunnistamaan tämän hetken ainutlaatuisuuden, voin alkaa tuntemaan kiitollisuutta lukemattomista arkipäiväisinä pitämistäni asioista.

Tämän hetken ainutlaatuisuus on mahdollista kokea, jos en enää automaattisesti heitä arvostelevien ja luokittelevien käsitteiden peittoa kaiken päälle. Voin opetella nauttimaan tästä hetkestä niin kuin se on - paljaana, raakana, alkuperäisenä, laimentamattomana, mitään lisäämättä, mitään pois jättämättä. Elämä on tarjolla, se ilmenee tässä hetkessä ja joka hetkessä kaikessa täyteydessään. Nyrpistääkö nenäänsä vai kiittää ja nauttia?

- - -

gnothi seauton - ihmisen kokoisia ajatuksia on "On" Facebookissa