keskiviikkona, huhtikuuta 30, 2014

Vappu tietoisuuden talossa

Ajattelija.
Tietoisuuden talon asukki.
Parhaimmillaan oivallinen renki.
Luotettava työjuhta, joka hoitaa sille annetut tehtävät.
Sinnikäs ongelmanratkaisija.

Pahimmillaan tyranni.
Sisäinen simputtaja, joka kertoo ettei sinusta ole mihinkään.
Ajattelija pelkää, että huomenna tapahtuu jotakin mitä ei pitäisi tapahtua tai ei tapahdu jotakin mikä pitäisi tapahtua.
Ajattelija muistuttaa, että eilen tapahtui jotakin joka ei olisi pitänyt tapahtua tai ei tapahtunut jotakin joka olisi pitänyt tapahtua.

Sinun ei tarvitse olla Ajattelijan uhri.
Sinun ei tarvitse myöskään tuomita tai vihata Ajattelijaa.
Voit antaa Ajattelijan tulla ja mennä, olla ja asustella.

Vappunakin.

Iloista Vappua!

- Jorma Ronkainen (facebook.com/OnKaikki)

maanantaina, huhtikuuta 28, 2014

Kaiken se kestää

Veteraanipäivän kunniaksi ajelin eilen 104 km. Polkupyörällä. Siinä on aikaa. Katsella. Tuntea. Miettiä. Kaikenlaista.

Välillä ajatus eksyy vanhoille moneen kertaan kuljetuille poluille. Pitkiä varjoja. Miksi? Entä jos? En uskalla. Jos sittenkin? En pysty. Mutta kuinka? En tiedä. Huominen sumun peitossa.

Katvson maalaismaisemaa. Häikäisevä valo. Tuulimylly. Orastava pelto. Herään kauneuteen. Pysähdyn kuvaamaan. Tämä hetki. Oleminen. Kaiken se kestää. Kaiken se kantaa. Huoletkin. Kiitos.

- Jorma Ronkainen (facebook.com/OnKaikki)

lauantaina, huhtikuuta 26, 2014

Näköalapaikka

Tietoisuuden näköalapaikalta käsin voit tarkastella aistimusten, ajatusten ja tunteiden virtaa.

Virta on kiehtovan kiinnostava, et kiellä sen olemassaoloa.
Et käännä sille selkääsi.
Hyväksyt virran, suvanto- ja koskikohtineen.

Virta on kiistatta osa sinua, mutta et ole pelkästään virta.

Olet tila, jossa elämä virtaa.

- Jorma Ronkainen (facebook.com/OnKaikki)

torstaina, huhtikuuta 24, 2014

uskonto?

uskonto

parhaimmillaan
kartta pyhän kokemisesta
kuuta osoittava sormi
inspiroiva kertomus elävästä totuudesta

pahimmillaan
vallankäytön väline
kiveenhakattujen dogmien kokoelma
oppirakennelma
jonka äärelle ihminen leiriytyy

- Jorma Ronkainen (facebook.com/OnKaikki)

keskiviikkona, huhtikuuta 23, 2014

Tarjolla tänään!

tarjolla tämä hetki

elämänmittainen

rakkaudella räätälöity

Sinulle

t. Jomppe (facebook.com/OnKaikki)

torstaina, huhtikuuta 17, 2014

Olet turvassa

Mielen tyyntyessä voit tuntea hiljaisuuden suloisen kosketuksen.

Sanoja ei tarvita. Tiedät, että tämäkin hetki kantaa sinua.

t. Jomppe (facebook.com/OnKaikki)

keskiviikkona, huhtikuuta 16, 2014

Onnen askelmerkkejä #8. Aitous

Miksi tyytyä jäljitelmään kun aito ja alkuperäinen on aina tarjolla?

Onnen askelmerkkejä #9. Tietoisuus

Tullessasi tietoiseksi mielesi liikkeestä, et enää automaattisesti samaistu siihen. Opit katsomaan mieltäsi. Alat ymmärtämään sen toimintatapoja. Et enää usko jokaista ajatustasi. Vapaudut ajattelun talutusnuorasta. Mielen tarpeeton retkeily eiliseen ja huomiseen vähenee. Märehtimisen ja murehtimisen sijaan alat viihtyä tässä hetkessä.

t. Jomppe (facebook.com/OnKaikki)

maanantaina, huhtikuuta 14, 2014

Onnen askelmerkkejä #7. Rauha

Kyse ei ole siitä, että sinun pitäisi niellä ja sietää kaikki.

Kyse on sovusta tämän hetken kanssa.

Sota on ohitse.

t. Jomppe (facebook.com/OnKaikki)

lauantaina, huhtikuuta 12, 2014

Onnen askelmerkkejä #6. Irti kärpäspaperista

Tämä hetki ilmenee aistimusten, värien, muotojen, äänien, tunteiden ja ajatusten virtana. Mieli tykkää luokitella ja arvottaa. Se analysoi ja vertailee. Tuttu vai tuntematon, vaaraton vai vaarallinen, hyvä vai huono, hyödyllinen vai hyödytön, kiinnostava vai yhdentekevä...

Mieli liimailee käsitteellisiä tarralappuja kaiken päälle. Kyllä, niistä on monesti hyötyä. Juuri nyt koetan käyttää tarralappuja taiten. Uskon ja toivon, että näet ja koet itse, mihin viittaan. Kovin usein tarralapuista tulee kärpäspaperia. Mieli kieppuu käsitteestä käsitteeseen. Se takertuu sanoihin. Se pitää tarralappuja todempana kuin tätä hetkeä. Mieli pureskelee elottomia sanoja ja ihmettelee elämän mauttomuutta. Se kerää sylin täyteen pahvisia kulisseja ja kummastelee olemisen onttoutta. Mieli määrittää minäkuvan tarralappukokoelman varaan ja koettaa varjella sitä maailman tuulilta.

Mikään tarralappukokoelma ei määritä sinua. Mitkään tarralaput eivät voi vangita tämän hetken rajattomuutta. Voit katsoa tarralappujen parissa puuhastelevaa mieltä tuomitsematta, myötätunnolla. Kyllä sille tilaa löytyy. Tarralapuilla on aikansa ja paikkansa. Niiden alla, takana ja ympärillä sykkivä elämä on kuitenkin enemmän.

Tämän hetkeen sopii valoa ja varjoja, kohtaamisia ja eroja, loppuja ja alkuja, kulisseja ja käsityksiä, hämmästystä ja tylsistymistä.

Tämä hetki ja sinä. Tässä. Nyt. Loppumaton mysteeri. Ikuinen "On".

t. Jomppe (facebook.com/OnKaikki)

perjantaina, huhtikuuta 11, 2014

Nytkin, tänäänkin

Hei!

Huomaatko, että nytkin on tänään?

Kalenteri toki kertoo, että on perjantai. Tai sitten luet tätä jonakin muuna viikonpäivänä. Ehkä onkin lauantai? En tiedä. Varmaa kuitenkin on, että luet tätä tänään.

Huomaatko, että tänäänkin on nyt?

Kello kertoo lukemiaan. Se on ihan käytännöllistä asioiden sopimisen, järjestämisen ja ennustettavuuden kannalta. En tiedä, luetko tätä aamulla, päivällä vai illalla. Sen tiedän, että luet tätä nyt.

"Nyt". Pieni sana. Elämänmittainen.

"Nyt". Tämä hetki. Täyttä elämää.

Olet perillä.

t. Jomppe (facebook.com/OnKaikki)

torstaina, huhtikuuta 10, 2014

Elämän kirja

Se kirjoittaa minua.
Kirjoitan sitä.
Olen piste tämän lauseen lopussa.
Näppäimistöllä tanssivat sormet.
Kirjaa pitelevä käsi.
Tätä lausetta katsova silmä.
Auringonlasku.
Jään pauke pakastuvassa illassa.
Tietoisuus, jossa

n ä m ä    s a n a t    i l m e n e v ä t.

Elämä elää minua. Elän elämää. Erottamattomat.

Tämän hetken täyteydessä yhdistyy loppu ja alku. Kuolema ja syntymä.

Elämän kirja on tyhjä sivu, johon todellisuus piirtyy juuri nyt.

Sisäisille tuntemusten, mielikuvien, muistojen, toiveiden ja ajatusten tanssille elämän kirja tarjoaa avaran tanssilattian.

Musiikkia maestro! Saanko luvan?

Ulkoisen maailman konkreettisille ilmiöille, ihmisille, tapahtumille, väreille, muodoille, äänille... kaikille on tilaa elämän kirjan loputtomalla sivulla. Kvarkeista galakseihin.

Nyt se tapahtuu.

Elämän arvaamaton kirja. Mysteeri.

Saanko luvan?

t. Jomppe (facebook.com/OnKaikki)

Avoin syli

Hengität tämän hetken raikasta ilmaa.

Sinulla on lupa hurmaantua.

Hyvää tätä hetkeä!

t. Jomppe (facebook.com/OnKaikki)

keskiviikkona, huhtikuuta 09, 2014

Tätä se on

Oivallus tämän hetken yltäkylläisyydestä katkaisee siivet sitkuttelulta. Sitkuttelu menettää lentokykynsä mielessä, joka viihtyy tässä hetkessä. Ego on riippuvainen elämän draamasta. Se kokee, että tästä hetkestä puuttuu jotakin. Tämä hetki ei ole koskaan hyvä. “Duuria on liian vähän”. Tästä hetkestä puuttuu aina jotakin tai jotakin on liikaa. “Elämässäni on liikaa surua”. Ilon hetkilläkin ego varoittelee itseään. “Kyllä. On myönnettävä, että nyt on iloa. Mutta sano minun sanoneen – kyllä se tästä kohta murheeksi muuttuu. Leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä!”.

Ehkä sinusta on vaikeaa ajatella, ettei tästä hetkestä puutu yhtään mitään? En väitä, että sen myötä olisit aina onnellinen. Ilon ja surun kokemuksia tulee ja menee. Et kuitenkaan enää takerru niihin.

tiistaina, huhtikuuta 08, 2014

Rakastuin

Terveiset mökiltä!

Jäälle en enää uskaltaudu, mutta rantoja kelpaa kierrellä. Istuskelin auringon lämmittämällä kivellä, nautin hiljaisuudesta ja näkymästä.

Suljin sitten silmäni ja tein kehomeditaation. Siinä käydään koko kroppa läpi varpaista päälakeen asti. Mitään sen kummempaa mystiikkaa asiassa ei ole. Kuulostellaan vaan myötätuntoisen uteliaasti, että mitä vaikkapa oikealle polvelle kuuluu. Vai kuuluuko mitään. Sekin on ok. Voi siinä myös vaikka kiitellä, että hyvin olet minua palvellut.

Harjoitus sujui hyvin. Olin menossa vasemmassa silmämunassa, kun Jertta-koira alkoi tökkimään minua tassullaan. Hymyilytti. Jatkoin harjoituksen loppuun. Avasin sitten silmät hitaasti. Oivalsin, että auringonlaskustahan se Jertta minua huomautti. "Katso nyt hyvä mies tätä!" No minä tietysti katsoin.

Rakastuin tähän hetkeen taas uudestaan.

- Jomppe (facebook.com/OnKaikki)

maanantaina, huhtikuuta 07, 2014

Uusintoja vai uusia polkuja?

Miltä mielenmaisemasi näyttää? Onko siellä täyttä? Tuttuja moneen kertaan ajateltuja ajatuksia? Urautuneita käsityksiä? Ennakkoluuloja? Loputtomia uusintoja?

Mielen museotiellä voi olla kaunistakin, mutta uusien polkujen lumo on voittamaton.

Inspiroivaa alkavaa viikkoa!

t. Jomppe (facebook.com/OnKaikki)

lauantaina, huhtikuuta 05, 2014

Kärpäspaperista mysteeriin

Elämä tapahtuu tässä ja nyt kaikessa täyteydessään. Tämä hetki ei karkaa mihinkään. Muoto toki muuttuu, mutta tässä tämä koko ajan on.

Mieli tykkää liimailla kaiken kokemuksen päälle käsitteellisiä tarralappuja. Tarralapuista voi olla hyötyäkin, mutta kovin usein niistä tulee kärpäspaperia. Mieli kieppuu käsitteestä käsitteeseen. Mieli takertuu sanoihin.

Tämän hetken paljauteen, ilmavuuteen, arvoituksellisuuteen voi hurmaantua tarralappujen tuolla puolen. Tällä puolen. Tässä.

Onnen ohikiitävät hetket?

Elohopean lailla liikkuva mieli on kuin ongelmanratkaisukone. Ongelmat ovat sille polttoainetta, joten se voimaantuu löytäessään tästä hetkestä virheen. Mieli uppoutuu korjaustoimenpiteisiin tai se keskittyy tuskailuun ja valittamiseen. Molemmissa tapauksissa mieli vahvistuu. ”Minä osasin! Minä löysin!” Mieleen samaistuva identiteetti kokee olevansa olemassa, kun se tuntee kitkaa itsensä ja tämän hetken välillä. Kitka on sille elinehto.

On olemassa myös toinen tie. Sillä tiellä identiteetti ei enää ole minkään tarinan, ajatuksen, tunteen tai tuntemuksen rajaama. Ei ole enää kulissiminää, jota olisi tarve korjata ja kiillottaa. Ei ole enää identiteettitarinaa, jota tulisi varjella ja vaalia.

Mieli rauhoittuu, eikä käy enää sotaa tätä hetkeä vastaan. Vastakkainasettelu identiteetin ja tämän hetken välillä katoaa. Mielen melun hiljentyessä huomio asettuu hyväksyvästi tähän hetkeen. Maailma ei enää ole rikki. Onnen tie on rauhan tie. Onnessa avautuu kokemus identiteetistä avarana tilana, jossa mieli liikkuu. Aistimuksia, ajatuksia, tunteita ja tuntemuksia – onnessa on tilaa kaikille. Onnen tiellä hengität tämän hetken raikasta ilmaa.

perjantaina, huhtikuuta 04, 2014

Kiire?

Kiire?

Mihin sinulla on kiire?

Elämä tapahtuu aina tässä.

Hyvää tätä hetkeä!

t. Jomppe (facebook.com/OnKaikki)

torstaina, huhtikuuta 03, 2014

Onnen askelmerkkejä #4: Olet enemmän

Kreikan kielen ”krisis” on lääketieteen isänä pidetyn Hippokrateen käyttämä käsite. Hippokrates viittasi sairauden käännekohtaan, kirjaimellisesti tuomioon tai valintaan. Mihin suuntaan sairaus etenee? Onko tauti kuolemaksi vai alkaako paraneminen?

Kriisi on käännekohta. Kynnätkö jatkossa yhä syvemmällä murheessa vai käännätkö uuden sivun? Vaikka sinulla olisi kuolettava sairaus, et ole kuolemansairas. Huomaatko eron? Tietoisuuteen mahtuu kokemus vakavasta sairaudesta. Mielen maisemaan sopii kipua, särkyä, tuskaa. Et kuitenkaan ole sairaus. Et ole mikään diagnoosi. Et ole mikään tarina.

Sinä olet enemmän.

t. Jomppe (facebook.com/OnKaikki)

keskiviikkona, huhtikuuta 02, 2014

Aarre allamme!

Tänään on perustettu pohjavesiaiheinen Facebook-sivu. Sivun avulla on "tarkoitus nostaa pohjaveden arvostusta ja jakaa tietoa pohjaveden suojelusta ja käytöstä. Maan alla oleva vesi on suurelle osalle ihmisistä kovin tuntematon: poissa silmistä, poissa mielestä! Harva ymmärtää, millaisen kansallisaarteen päällä elämme!"

Käy tykkäämässä, jos vesiasiat ovat lähellä sydäntäsi!

tiistaina, huhtikuuta 01, 2014

"On", kirja

Reilu vuosi sitten havaitsin, että jonkinlainen kirja on tulossa maailmaan. Elämä antoi minulle tehtävän. Vaihtoehtoja ei oikeastaan ollut. Jäin vuorotteluvapaalle. Antauduin. Sanoin elämälle: "Olen sinun. Tee minulla mitä haluat."

Nyt voin todeta, että jotakin merkillistä on tapahtunut. Kirja on tapahtunut. Se on virrannut. Välillä vuolaana, välillä suvannon lailla ja toisinaan akanpyörteenä. Sinä olet omalta osaltasi valanut minuun uskoa. Olet lukenut tätä blogia. Käyntisi on viestinyt, että kirja on mahdollinen. Olet rohkaissut minua. Kirja ei olisi syntynyt ilman sinua. Kiitos!

"On" on nyt kustantajan arvioitavana. Jos olet pitänyt mietteistäni, niin todennäköisesti pidät myös kirjastani. On vielä täysi arvoitus, mitä "On"nelle tapahtuu seuraavaksi. Tuli rukkaset tai ei, luotan kuitenkin siihen, että jos kirjasta on sinulle hyötyä, se löytää tavalla tai toisella tiensä luoksesi.

Oikeastaan se löysi jo. Sinä ja minä olemme nyt tässä. Lukiessasi tätä blogia, luet "On"nea, sillä kyse on samasta elämän sykkeestä. Nyt se tapahtuu. Tätä tämä on. Elämä on suora lähetys. Koskaan ei voi tietää mitä tapahtuu seuraavaksi.

Hyvää kevään jatkoa!

t. Jomppe (facebook.com/OnKaikki)