Ihana käsittämättömyys

Kokemus tästä hetkestä on aina ”valmis”, ”oikea”, "validi", "relevantti", "oikeutettu". Elämä ja todellisuus on niin kuin se on juuri nyt. Et kuitenkaan tartu mihinkään tarinaan esimerkiksi armottomasta elämästä ja sinusta sen uhrina. Sen sijaan olet yhdessä tarinoista paljaan kokemuksen kanssa. Et käännä selkää epätoivon tai tuskankaan kokemukselle, vaan suot sille tilan ja huomion. Et käy sisäistä sotaa kokemustasi vastaan, vaan suhtaudut siihen hyväksyvästi, myötätuntoisesti, jopa rakastaen. Ehkä huomaat sittenkin vastustavasi kokemusta? Jokin sinussa on vastahakoinen, kenties epävarma ja pelokaskin. Sekin on sallittua, sekin mahtuu tämän hetken avaraan, rajattomaan tilaan.

Katsot kokemusta uteliaasti. Voit astua lähemmäksi. Katsot kokemusta niin kuin näkisit, tuntisit, kuulisit, haistaisit ja maistaisit sen ensimmäistä kertaa. Kokemus on ainutlaatuinen. Päästäessäsi irti odotuksista, tarinoista ja tulkinnoista näet ja koet tämän hetken elävyyden. Käsitteillä kuorrutetun, elottoman tarralapputodellisuuden sijaan tunnet olevasi loputtoman arvoituksen äärellä. Tunnet miten elämä liikkuu sinussa. Tunnet miten sinä liikut elämässä. Sinä ja elämä. Elämä ja sinä. Et enää tiedä kumpi on kumpi. Et enää epäröi myöntää, ettet tiedä mistä tässä hetkessä on kysymys. Mieletöntä. Ihanan käsittämätöntä. Tämän hetken taianomaisuus lyö sinut ällikällä.

- Jorma Ronkainen (facebook.com/OnKaikki)