perjantaina, syyskuuta 08, 2006

"Världens bästa maratonlopp"...


...väitetään ja joka tapauksessa se on nostettu suurten klassikoiden - Lontoo, New York, Boston, Berlin - rinnalle. Kaupunkimaraton parhaasta päästä siis!

Arvostetun Runner's Worldin top 10 lista näyttää tältä:
1. London Marathon, April
2. Berlin Marathon, September
3= New York City Marathon, November
3= Chicago Marathon, October
5. Boston Marathon, April
6. Stockholm Marathon, June
7. Rotterdam Marathon, April
8. Paris Marathon, April
9. Honolulu Marathon, December
10. Amsterdam Marathon, October
(http://www.runnersworld.co.uk/news/article.asp?UAN=563)

Aikani asiaa mietittyäni ilmoittauduin tänään ensi vuoden kesäkuussa juostavalle 29. Tukholman maratonille. Päätin ilmoittautua, vaikka tänään oloni on ollut varsin epäurheilullinen. Flunssa vei voimat, joten päivä on mennyt kotosalla makoillessa ja teetä juodessa.

Varmistin hyvissä ajoin, että pääsen joukkoon mukaan. Osallistujamäärä on rajoitettu 17000 juoksijaan, joten tapahtuma on Helsinki Cityyn verrattuna merkittävästi isompi.

Onpahan nyt sitten motiivia tehdä juoksulenkkejä talvellakin. Tämän lisäksi hiihto pysyy edelleen talviohjelmassa. Ihan uusi haaste tämä ei minulle ole, sillä Helsinki City Maratonin olen juossut kahdesti - vuosina 1989 ja 1994. On siitä aikaa!

Ajattelin tehdä tuosta juoksusta juhlamaratonin itselleni; kahdeksan vuoden juoksukisatauon tämänkesäisen päättymisen huipentuma ja sattuupa vielä syntymäpäiväni osumaan hyvin lähelle kisapäivää.

Tunnen muutamia Tukholman maratonin juosseita ja heiltä kuulemani perusteella kyseessä on erittäin hyvätunnelmainen ja hieno tapahtuma. Jos vain jalat pysyy ehjänä ja äijä muutenkin terveenä, niin tulenpa näkemään tuon itsekin. Juoksijan näkökulmasta. Maratoonarin.

"Running makes me a child, a child at play. That is the aim of life: to become an adult while remaining a child at heart. Play is the key. When we play, we do things because we want to, without thought of payment."
(George Sheehan)

-gs

torstaina, syyskuuta 07, 2006

Hollannin pedofiilipuolueen kieltäminen

Vielä ehtii allekirjoittamaan;

"Viitaten Henna Sotamaan kirjoitukseen Aamulehdessä 27.07.2006 " HOLLANNIN PEDOFIILIPUOLUE ON ÄÄRIESIMERKKI "

Haagin käräjäoikeus on antanut sananvapauden, kokoontumisvapauden sekä järjestäytymisvapauden nimissä perustaa PNVD-pedofiilipuolueen Europaan Unionin jäsenmaahan Hollantiin.

PNVD-pedofiilipuolue asettaa tavoitteekseen; seksuaalisen alaikäisyyden laskemisen 12 (kahteentoista) ikävuoteen, lapsipornografian ja eläimiin sekaantumisen laillistamisen.

Me allekirjoittaneet kunnioitamme kansainvälisiä ihmis- ja lastenoikeuksia turvaavia sopimuksia. Osoitamme moraalista vastuuta, inhimillisyyttä ja lähimmäisen rakkautta VAATIMALLA HOLLANTIA VÄLITTÖMÄSTI KIELTÄMÄÄN PEDOFIILIPUOLUEEN.

Adressi tullaan luovuttamaan Oikeusministeri Leena Luhtaselle Tampereella 20-22.09.2006 pidettävässä EU:n Oikeus- ja Sisäministerien epävirallisessa kokouksessa.

Tampereella 27.07.2006

Heini Eräsalo
"

Osoite adressiin on: http://www.adressit.com/pedonkielto

keskiviikkona, syyskuuta 06, 2006

Kuin märkä rätti...



...vasten kasvoja iski jälleen lööppien sairas maailma kun töiden jälkeen kävin ruokakaupassa.

Lööppitodellisuus, jota ihmisille pakkosyötetään kassajonoissa, on sairas.

Millaista kuvaa ne maailmasta välittävät?

Miten tämä pakkosyöttö vaikuttaa ihmisiin, jotka eivät osaa asioihin suhtautua rakentavalla kritiikilllä?

Miten tämä pakkosyöttö vaikuttaa esimerkiksi lapseen, joka on juuri oppinut lukemaan ja tavailee silmänkorkeudella kirkuvia lööppejä mietteissään?

Miksi ihmiset ostavat iltapäivälehtiä?

-gs

maanantaina, syyskuuta 04, 2006

Laajaa matematiikkaa

Kolmen viime vuoden aikana olen tullut opiskelleeksi hieman kiinan kieltä ja kulttuuria. Kiehtovaa! Ja kielen opiskelu on todellista aivojumppaa. Länsimaiseen merkkipohjaiseen notaatioon fiksautuneelle mielelle tekee hyvää sukeltaa (kiinalaisten) symbolien ehtymättömään maailmaan.



Tein erään hienoimmista löydöistäni heinäkuun alussa. Tutkailin kirjaston poistoista hankkimaani Jonathan Hammondin kirjaa "China - the land and its people" vuodelta 1974, ja sieltä se löytyi, sivulta 31...

Kuten moni tietää, kiinan kielessä sanoja ja asioita voi edustaa yksi tai useampi merkki. Merkkejä yhdistämällä voidaan muodostaa kokonaan uuden merkityksen omaava sana. Kirjan esimerkit olivat upeita. Esimerkiksi keskustelua esittävä kirjoitusmerkki koostuu kahdesta merkistä, "yan" (sanoa) sekä "yi" (oikeamielinen) - keskustelu on siis kirjaimellisesti "sanomista oikeamielisesti". Siinäpä meille läksy!

Toinen hieno esimerkki on "hyvä", kiinaksi "hao".



Merkki koostuu kahdesta hyvin tutusta merkistä "nü" (nainen) ja



"zi" (lapsi).



Siispä nainen + lapsi = hyvä. Tämä jos mikä on hyvää ja korkeaa matematiikkaa! Sanoisinpa jopa että "hen hao", oikein hyvää!

-gs

keskiviikkona, elokuuta 23, 2006

Ikuinen nyt



Bä, bä, vita lamm, har du någon ull?
Ja, ja, kära barn, jag har säcken full.
Helgdagsrock åt far, söndagskjol åt mor,
och två par strumpor åt lille, lille bror.


"Kattomaan, kattomaan!"

Tietysti mentiin! Maitokärryillä mentiin. Lampaita ja hevosia ja koiraa katsomaan mentiin. Pienen ihmisen riemua ja ihmettelyä.



Maailma on ihmeellinen ja kaunis paikka ja lapsi näkee tämän upeuden suoraan, helposti, ponnistelematta.

Lapsi on luonnostaan zen.

Sovinnainen aikuinen on sartrelaisittain esineolemisen tilassa, ei-autenttisena maailmansa objektina.

Subjekteiksi olemme tänne tulleet. Toimijoiksi, tekijöiksi, läsnäolijoiksi, autenttisiksi ajatteleviksi ihmisiksi tänne olemme tulleet. Oman elämämme sankareiksi. Sankaripoikia ja -tyttöjä. Muistatko vielä?

-gs

sunnuntaina, elokuuta 20, 2006

Sankareita

Amat victoria -postauksessani totesin "Jospa vielä. Jos vain pohje paranee."

Pohje parani juoksutauon myötä ja tänään oli tosi koitos kymmenen kilometrin maantiejuoksukisan merkeissä. Selvisin kunnialla ja heinäkuun alun kisaan verrattuna olin kaksi ja puoli minuuttia nopeampi. Vaikka nytkin oli vaikeaa 6-8 km kohdalla, juoksuni oli kuitenkin tasapainoinen suoritus. Pohkeet kestivät! Ei mitään kipuja! Siispä olen hyvin tyytyväinen ja kiitollinen. Olo tuntuu lähes sankarilliselta.



Todellisia sankareita ovat ne yli 5000 jotka selvittivät helteisen Helsinki City Maratonin lauantaina. http://www.helsinkicitymarathon.com/hcm/s_tulokset.html

Kaksi maratonia juosseena tiedän, mistä siinä on kysymys - maraton on kova haaste hyvissäkin olosuhteissa ja hellejuoksu on luku sinänsä!

Itse en aio tänä kesänä maratonia juosta - sen sijaan alustava ajatus on juosta juhlamaraton ensi kesänä.

-gs

tiistaina, elokuuta 15, 2006

Sataa, sataa,

ropisee,
pilipili pom,
pilipili pom.
Vihdoinkin!
Hyvähyvä!

Fyysinen katsaus;
Urheilullinen päivä takana; iltapäivällä tein tasavauhtisen rauhallisen n 8 km lenkin 157 avg sykkeellä ja alkuillasta pelasin kavereiden kanssa jalkapalloa vajaa puolitoista tuntia - eka kerta kymmeneen vuoteen. Huomenna on lepopäivä.

Sielullinen katsaus;
Parina päivänä olen työpaikalla käynyt ilmapiiriä haistelemassa ja suunnittelutöitä tekemässä. Tuntuu ihan mukavalta palata sorvin ääreen vanhempainvapaan ja kesäloman jälkeen. Tästä se lähtee.

Henkinen katsaus;
Koen tasapainoa itseni, perheeni, toisten ihmisten, maailman ja Jumalan suhteen. Olen onnellinen mies. Kiitos.

-gs

perjantaina, elokuuta 11, 2006

Bacon ja 3000 metrin esteet


Ajattelin kirjoittaa Baconin vuonna 1609 visioimasta tiedonpuusta. Se haarautuu kolmeen osaan, jotka vastaavat ihmismielen kolmea kykyä.

Ensinnäkin, ihmismieli muistaa asioita ja tätä ominaisuutta vastaa tiedonpuun haarana historia.

Toisekseen meillä on mielikuvituksen upea kyky. Runous ja muut taiteet ovat tämän kyvyn kasvattama oksa.

Ja vaikka uutisotsikot tuntuvat toisinaan todistavan jotakin muuta - on meillä myös järjellinen ulottuvuus. Tiedonpuussa järkeä vastaa filosofian haara.

Tähän ajattelin sitten kytkeä ajatuksen Jumalan tuntemisesta. On sanottu, että tietämällä, järjen kautta, Jumalaa ei voi oppia tuntemaan. Tuntemisen tielle pääsee rakastamalla. Tässä valossa voidaankin kysyä, onko baconilainen tiedonpuu torso - sehän ei ylety Jumalaan? Ratkaisevaa on, millaisen sisällön määritämme järjelle ja filosofialle.

Kantani on, että tieteellisen metodin ja empirismin ehdoilla määräytyvä rationaliteetin käsitys on kapea. Todellinen viisaus ja todellinen filosofia edellyttää klassisen järjen ja tunteen välisen jännitteen ylittävää rationaliteettia. Olen nimittänyt tätä järjellisyyttä luottamuslogiikaksi. Luottamuslooginen mieli synnyttää uuden ihmisen, uuden persoonallisuuden, jota olen kutsunut rakkausminuudeksi. Luottamuslogiikka ja rakkausminuus synnyttävät filosofisen oksan, joka yltää.

Tällaisia olin siis ajatellut. Sitten tuli hirmu Joensuusta, matkusti Göteborgiin ja otti Euroopan mestaruuden 3000 metrin esteissä.
Ja sekös lämmittää vanhan kestävyysurheilijan sydäntä! Kyllä, alkuvauhti lupasi hyvää. Kyllä, viimeisen kierroksen alussa piti siirtyä lähemmäksi televisiota. Kyllä, takasuoran aikana piti korottaa ääntä. Kyllä, loppusuoran aikana piti tuulettaa. Kyllä - tytär ihmetteli mikä isille tuli. "Isi höpöttää", oli kaksivuotiaan arvio.

Lämpimät onnittelut Jukka Keskisalolle sekä tiimille!

Loistavaa!

-gs

sunnuntaina, heinäkuuta 30, 2006

Hommat

on tehty, joten jatkan lomailua, nousen moottoripyöräni (kyllä, tällä kertaa oman) selkään ja suuntaan pohojanmaalle.

Olkoon Voima kanssanne,

-gs

Murhenäytelmä jatkuu

"At least 40 people, including 21 children, have been killed in an Israeli air strike in the southern Lebanese town of Qana.

Initial reports say families had been sheltering in the basement of a site which was crushed after a direct hit.

Israel said Hezbollah was responsible for using the town to launch rockets."
(http://news.bbc.co.uk/2/hi/middle_east/5228224.stm)

Miksi?

-gs

perjantaina, heinäkuuta 28, 2006

"Perkele!"

Satuin tänään käymään Rautalammella. Istuin iltapäivällä ABC-aseman terassilla ja nautin aurinkoisesta säästä. Tavailin läheiseen risteykseen viritettyä mainoslakanaa. ”Hyvinvoimaa”.

"Perkele!" kuului uudestaan. Koetin keskittyä munkkikahviin ja Savon Sanomiin. Viiden metrin päässä viisissäkymmenissä oleva mies tankkasi mersuaan ja avautui kanssaihmiselle. "Rättipäät nauraa perkele varmasti makeasti kun me täällä tankataan kallista bensaa perkele!" Kanssaihminen, vuoroaan odottava rouvashenkilö hymyili hiukan vaivaantuneena. Lukemat vaihtuivat mittarissa, 45...50...55 euroa. Mersumies kaivoi vielä esiin kanisterin. "Annettais perkele vain luoteja ja aseita lisää niille!" Kanssaihminen ei sanonut mitään, odotti vain vuoroaan. "Vieläkö tänne mahtuu?" 60...65 euroa. "Kyllä varmasti loppuisi sotiminen kun olisivat kaikki tappaneet toisensa, se on ihan varma asia perkele!". 69 euroa. Mies nosti kanisterin takakonttiin, istui autoonsa ja ajoi pois.

Kyllä, kallistahan se on. Hetkeä aikaisemmin moottoripyöräni, tai itse asiassa tällä kertaa olin liikkeellä kauniimman puoliskon pyörällä, tankkaaminen tuli sentään halvemmaksi. Tankkiin mahtui vajaat kaksitoista litraa. Laskeskelin kulutukseksi alle viisi litraa sadalla.

Jatkoin matkaa etelää kohti. Pikkutiet, kaksi- ja kolmenumeroiset ovat kaikkein hauskimpia moottoripyöräillä. Niin, Lähi-idän tapahtumilla on yhteys bensan hintaan. Tosin eräs moottoripyöräilevä tuttavani väitti, että bensakulut eivät hänellä muutu mihinkään suuntaan. Ei, vaikka bensan hinta nousee. Tai laskee. Hän kuulemma tankkaa aina kahdellakympillä.

Mietin mersumiehen aivoituksia. Hänen esittämä ratkaisu ei tietenkään olisi moraalisesti oikein ja tuskinpa hän ihan vakavissaan oli. Mitä sitten tulisi tehdä? Viattomat kärsivät ja heitä kuolee päivittäin.



Jotakin pitäisi tehdä! Tuleepa mieleen sekin, että vuosikymmenien vihanpito ei voi olla jättämättä jälkiä ihmisen ajatteluun. Ehkäpä osa ihmisistä on jollakin kieroutuneella tavalla kiintynyt sotimiseen? Siitä on tullut elämäntapa. Tällaiset ihmiset kokevat rauhan tyhjyytenä, merkityksettömyytenä. Heidän mielestään elämässä pitää olla vihaa, kranaattien räiskettä, rakettien vihellystä ja verta.

Vaikka rauhaa rakastan, totean perinteisen sotimisen aikoinaan olleen siinä mielessä selkeää, ehkä jopa reilua, että joukot ryhmittyivät jollekin aukiolle ja mittelivät siinä voimiaan. Kun sotilaat ja siviilit ovat sekaisin, tilanne on paljon sotkuisempi. Täysi kaaos se on. Ja ne lapset! Mitä ajattelee maailmasta ja ihmisestä lapsi, joka joutuu kasvamaan ilmahälytyssireenien tahdissa?



Mitätön on ongelmani kipeästä pohkeesta.

-gs

torstaina, heinäkuuta 20, 2006

Amat victoria curam

Pari postausta sitten toivoin pohkeitteni kestävän.

Juoksin numerolappu rinnassa kahdeksan vuoden tauon jälkeen.

Vasen pohje kesti maaliin asti.

Matka oli neljännesmaratoni.

Vajaa kilometri ennen maalia oikeaan pohkeeseen iski viiltävä kipu.



Keli oli raskas helteen vuoksi.

Oli pakko hidastaa.

Reitti oli raskas nousuineen ja jyrkkine käännöksineen.

Hetken harkitsin pysähtymistä ja pohkeen hieromista.



Tapahtuma oli erinomaisesti järjestetty.

Juoksin kuitenkin maaliin asti.

Jospa vielä. Jos vain pohje paranee.

-gs

Kyllä

luminousin mainio teksti kyllä-menetelmästä kirvoitti mieleeni...

John Lennonin kerrotaan 60-luvun lopulla menneen erääseen taidenäyttelyyn. Uteliaisuuttaan, tietysti. Näyttelyssä esiteltiin erään taiteilijan avantgardistista, postmodernia, abstraktia tuotantoa. Lennon piti näkemästään.


Sitten hän näki teoksen, joka koostui tikkaista, korkealle ripustetusta valkoisesta taulusta ja siihen kiinnitetystä suurennuslasista. Tikkaisiin kiipeämällä pääsi taulun lähelle. Valkoinen, tyhjä taulu.

Ei sittenkään, sillä taulun keskellä oli pieni täplä.

John otti suurennuslasin käteensä ja katsoi tarkemmin.

Täplä koostui kolmesta kirjaimesta.

yes

Myyty mies oli hän.

-gs

lauantaina, heinäkuuta 01, 2006

Think positive



Auringonlasku mökillä.

Myönteinen asenne on siinäkin mielessä hyvä projekti että silloin myös kehon tasolla menee paremmin - ihminen sairastaa vähemmän. Kääntäen: ihminen voi murehtia itsensä sairaaksi.

Tästähän on paljon myös tutkimustietoa olemassa.

Esimerkiksi: http://news.bbc.co.uk/2/hi/health/3642356.stm
(Positive attitude delays ageing)

Iloista heinäkuuta!

-gs

Neljän ja puolen

minuutin kilometrivauhtia jos pystyn pitämään yllä, on se näillä pohjilla hyvä suoritus. Siispä päätin kokeilla varttimaratonia. Kunpa vain pohkeet kestävät!

-gs