Vajaan kahden viikon takaisen 15 km vk-lenkin jälkeen rentoa juoksua kotipihalla. Kirmailtiin tytön (2v8kk) kanssa ja kauniimpi puolisko kuvasi.
Askel on muuttunut, uskoakseni parempaan suuntaan. Pose-tekniikan näkökulmasta kehitettävää olisi silti (paljonkin);
1. Maakontakti (3. ylärivillä). Askel tulee melko hyvin alle ja polvi oikeaoppisesti (posen näkökulmasta) koukussa. Kontakti päkiällä, mutta myös kantapää laskeutuu maahan, mikä on ihan ok. Lantio on kuitenkin hieman liian takana ja näin asento jää hieman pystyyn. Toisaalta uskon tämän johtuvan hitaasta vauhdista kuvaustilanteessa. Kovempivauhtisessa juoksussa askel terävöityy (kontaktiaika maahan lyhenee). Seuraavassa kuvassa (4. ylärivi) näyttää jo paremmalta, sillä nojaan eteen.
2. Irti (1. ja 2. alarivillä). Posen näkökulmasta nosto on myöhässä, jalka jää hieman taakse. Toisaalta polvikulma säilyy, mikä posen näkökulmasta on tavoiteltavaa.
Jossakin vaiheessa olisi mielenkiintoista kuvata kovavauhtista juoksua ja tiirailla kuinka tekniikka siinä toimii. Niin tai näin, toukokuun puolivälin kieppeillä on tarkoitus juosta puolimaraton ja näin testata missä mennään (vauhti)kestävyysosastolla ja kuinka tekniikka pysyy kasassa pitkäkestoisessa kovavauhtisessa juoksussa.
-gs
2 kommenttia:
Tässä olen etsinyt erilaisia juttuja juoksutekniikoista, ja halusinkin vain kiitellä, että olet viitsinyt sen verran paljon Poseen paneutua. Vaikka henkilökohtaisesti ihmettelenkin kyseisen juoksutyylin aiheuttamaa kiistelyä. Oma isäni on niin kauan kuin muistan opettanut "päkiöillä" ja polvet rentoina juoksua. Isä on nyt 73 v... Tuollainen kropan takapuolella pyörivä askelhan on kaikilla kenialaisilla ollut aina (kai...) Ja eikös useimmat muun maailman opit korosta sitä, että ei saa iskeä kanta edellä maahan. No joo, kukin tavallaan. Nimimerkki "naispuolinen ei maratoonari" :-)
Lähetä kommentti