torstaina, huhtikuuta 10, 2014

Elämän kirja

Se kirjoittaa minua.
Kirjoitan sitä.
Olen piste tämän lauseen lopussa.
Näppäimistöllä tanssivat sormet.
Kirjaa pitelevä käsi.
Tätä lausetta katsova silmä.
Auringonlasku.
Jään pauke pakastuvassa illassa.
Tietoisuus, jossa

n ä m ä    s a n a t    i l m e n e v ä t.

Elämä elää minua. Elän elämää. Erottamattomat.

Tämän hetken täyteydessä yhdistyy loppu ja alku. Kuolema ja syntymä.

Elämän kirja on tyhjä sivu, johon todellisuus piirtyy juuri nyt.

Sisäisille tuntemusten, mielikuvien, muistojen, toiveiden ja ajatusten tanssille elämän kirja tarjoaa avaran tanssilattian.

Musiikkia maestro! Saanko luvan?

Ulkoisen maailman konkreettisille ilmiöille, ihmisille, tapahtumille, väreille, muodoille, äänille... kaikille on tilaa elämän kirjan loputtomalla sivulla. Kvarkeista galakseihin.

Nyt se tapahtuu.

Elämän arvaamaton kirja. Mysteeri.

Saanko luvan?

t. Jomppe (facebook.com/OnKaikki)

2 kommenttia:

Some-E kirjoitti...

Aika hienosti sanailtu!

Jorma "Jomppe" Ronkainen kirjoitti...

Kiitos Sami!