Erikoinen viikko alkaa olla päätöksessä. Rouva on ollut tytön kanssa reissussa, joten kovin on talossa ollut hiljaista. Eipä ole sentään ihan tyhjään taloon tarvinnut töistä palata, kun seniori (kissa) 15 v on arvokkaalla olemuksellaan ollut eteisessä vastassa. Ja onhan tässä ollut hyvää aikaa lukea ja bloggailla.
Totuuden etsijän kanssa olen keskustellut tiedon ja totuuden olemuksesta. Onko jokaisella ihmisellä oma totuutensa? Miksi sitten kutsutaan yhteisiä totuuksia?
Yksi ratkaisumalli on puhua intersubjektiivisuudesta. Sen sijaan, että vääntäisimme subjektiivinen vs. objektiivinen -akselin ääripäissä, voimme dialogin kautta saavuttaa näkemyksen, jonka moni allekirjoittaa; sellainen on intersubjektiivinen totuus.
Luonnollisesti edellämainittu perustuu subjektin ja objektin vastakkainasetteluun, joka maailmannäkemistapana on dualismia eikä aivan ongelmatonta, kuten vaikkapa kvanttifysiikassa on havaittu. Tämä on kuitenkin länsimaiselle mielelle luonteva tapa toimia.
Minua viehättää ajattelu, jossa dualismi murtuu. Siinä todellisuutta pidetään eräänlaisena tapahtumien virtana; tietoisuudet, tiedostamiset ja tietoisuuden kohteet ovat enemmän tai vähemmän keinotekoisia otantoja tästä virrasta - samaa vettä pohjimmiltaan ne ovat.
Tällaisessa holistisessa lähestymistavassa totuudesta muodostuu elinehto; totuus on välttämätöntä löytää. Ihminen haluaa elää hyvää elämää, ihminen kaipaa onnea. Rakkautta. Holismissa ratkaisut löytyvät hyvin läheltä. Ihmisestä itsestään. Tämä ei merkitse sisäänpäin kääntyvää egopullistelua, vaan elävää yhteyttä todelliseen itseen, todelliseen minään. Ego, itsekäs minä tulee pienemmäksi. Katoaa. Tyypillisesti kyse on pitkästä prosessista. Kipeästäkin. Mutta tämä on se totuus, jota pidän elinehtona. Itsekkään minän väistyminen. Rakkauteen integroituvan minuuden toteutuminen. Ihminen tulee Rakkaudeksi ja Rakkaus ilmentyy ihmisenä. Tämä on minun credoni. Tästä riippuu onni ja hyvä elämä.
(Kuvassa mandariinikiinan "rakkaus" (sanotaan "ai") -merkki. Se koostuu sydäntä, henkilöä ja syleilyä tarkoittavista merkeistä)
-gs
8 kommenttia:
"Egopullistelua" - mikä mainio sana! Get well soon and take it easy with the flu. Olen juuri lähdössä rapujuhliin. Tsau.
Kiitos Rita!
Uskon huomenna olevani kunnossa.
Käsitteillä on hauska leikkiä ja tässä kohtaa tapani on ollut siteerata Hegeliä; "todellista ajattelun vapautta on käsitteenmuodostus"...
Pidä hauskaa juhlissa!
-gs
Jep. Tutun oloisia ajatuksia.
Hyvänen sentään kun kirjoitat osuvasti. Totuus on sovittu asia. Se on hiljainen sopimus ihmisten kesken.
On jopa murhia, jotka "hyväksytään" joskus jossain ja seuraavassa tilanteessa ne ovat rikoksia.
Kuka on esim. hullu tai mielisairas. Jossain joku samalla lailla käyttäytyvä on vain yksi ihminen muiden joukossa ja toisessa paikassa ja ajassa hän on sairas.
Totuutta on kyllä hyvä etsiä ja tavoitella, koska ihminen ei elä yksin vaan yhteisössä ja yhteisön tulee pelata hyväksytyillä säännöillä.
Niin, minä en ajattele totuuden olevan mitä milloinkin satutaan sopimaan.
Tai voidaan tietysti puhua pienemmistä ja isommista totuuksista.
Eksistentiaalisten kysymysten kestävät ratkaisut edellyttävät isojen totuuksien löytämistä ja todeksielämistä.
-gs
Tuo dualismi on todellinen akilleenkantapää meille kaikille länsimaalaisille, sillä jos todella alkaa ajatella asiaa tarkemmin, miltei koko ajattelumme perustuu repivään dikotomisointiin.
Olen joskus pohtinut tätä asiaa enemmänkin, ja se oli pelottavaa; yhtäkkiä omat ajattelurakenteet ikäänkuin tulivat läpivalaistuiksi, ja niiden yksiuloitteisuus kylmäsi minua. Täytyy katsoa, jos löydän mietteitäni jostain pöytälaatikosta, tämä aihe ei todellakaan ole niitä helpoimpia. Miten nähdä kunnolla jokin sellainen, jonka kyllästämää on miltei kaikki ympärillämme ajattelu? Omalla kohdallani ainakin ei-länsimaalaiseen filosofiaan ja kulttuurihistoriaan perehtyminen on avannut monia ovia pääni sisällä.
Anteeksi kamalat lauserakenteeni. Kirjoitan outoja sanajärjestyksiä aina , jos en lue tekstiä koko ajan ääneen pääni sisällä.
Mietin viittomakielen sanajärjestyslogiikkaa.
Niinpä!
Dualismi on kuin sokea täplä länsimaisessa mielessä - dualismista lähtevä ajattelu ei sitä havaitse.
Mitä sitten on dualismin tuolla puolen? Rohkenenko kysyä - tällä puolen? Kokemus, sisäinen vakuuttuneisuus universaalin lain olemassaolosta. Se laki ei ole älyllä käsitettävissä, vaan vain viisaudessa avattavissa. Rakkaus se on.
-gs
Lähetä kommentti