tiistaina, maaliskuuta 18, 2008

Uralin perhonen

Eilen TV1 näytti kohutun animaation ja pitihän se katsoa.

Hajanaisia huomioita/ajatuksia päällimmäisenä nousi mieleen:

+ teknisesti moitteetonta, tyylikästä käsityötä
+ hyvä värien käyttö, lämpimiä, voimakkaita värejä
+ hyvä valaistus
+ hauskoja, älykkäitäkin metaforia, mimiikkaa
1. alun kyllästyneisyys elämään (viini on menettänyt makunsa)
2. eksyksissä (kompassi ei toimi)
3. jäin miettimään peräpäähän liitettyä matkalaukkua - miksi? Näen siinä rinnastuksen kuuluisaan ratsastajapatsaaseen - Marski ja hevonen integroitiin tässä matkalaukun avulla, samalla saatiin mukaan tutkimusmatkailun teema
4. kirgiisialaisen kamaripalvelijan polttomerkitseminen omaisuudeksi "astumalla" (hevosteema tässäkin kahdessakin merkityksessä) polttomerkki ("M" -viittaus jotta katsojalle ei jää epäselväksi kenestä on kyse) käteen
5. isännän ja palvelijan klassinen dialektiikka käännetään ylösalaisin heti seuraavassa kun palvelija nousee isännän kyytiin
6. matkalaukkuun kurkistelu paljastaa Madagaskarin (taas "M") jota sitten käännetään niin että genitaaliviittaus on ilmeinen, etenkin jatkotoiminta huomioiden
7. kamaripalvelijan toukka-kotelo-perhonen metamorfoosi
8. "veljiemme veri huutaa maasta" avaa kohtauksen laskeutumisesta alas (manala, piilotajunta, kätketty taso)
9. torilla ammutaan punavankeja kuin sirkuksen maalitauluja ja ampumisen jälkeen ne nousevat pystyyn (voidaan ajatella viittaavan siihen että punainen aate ei asein eikä väkivalloin kaadu?)
10. lopun lentokohtauksessa Ikaros-viittaus, auringon sijaan lennetään liian lähelle Marski-kuuta (lisäksi symboliikka vastakohdissa aurinko-kuu, valo-pimeys, hyvä-paha)

Jotakin jäi vielä mainitsematta... Niin, lopussa M nukkuu kuin pieni lapsi. Viatonta unta?

Summa summarum; nukkeanimaationa teknisesti hyvin toteutettu, tarinana katkelmallinen, muutamia oivallisia viittauksia vanhoihin myytteihin, taustalla kenties hyvinkin terapeuttinen työprosessi vahvan vasemmistolaisen historian omaaville, osin kovin infantiilia ja alleviivaavaa ja loukkaamaankin pyrkivää, ja osin pätee myös "paljon melua tyhjästä" mutta tuotantotiimin kannalta julkisuuteen noussut keskustelu on vain hyvää mainosta.

-gs

3 kommenttia:

Juhana Harju kirjoitti...

Itse pidin varsinkin animaation taiteellisuudesta sekä sen tyylilajista, jota voisi ehkä parhaiten luonnehtia maagiseksi realismiksi.

gnothi seauton kirjoitti...

Kuten kirjoituksessa totesin, pidän animaatiota teknisesti hienona, mutta...

En nyt välttämättä ajattele välttämättä otsikon työtä - onko taiteellisen vapauden nimissä kaikki sallittua tai hyväksyttävää? Sisältyykö siihen minkäänlaista vastuuta? Voiko taiteellisen ilmaisuvapauden verukkeella oikeuttaa kaikenlainen, moraaliseettisesti hyvinkin kyseenalainen työ? (Moraaliseettisyyden kriteeri on tässä kohtaa relevantti vain sikäli kuin ajattelemme jonkinlaisen yleispätevän mittariston olevan olemassa - nykyajattelulle ominaisessa arvorelativismissa "anything goes".)

-gs

Juhana Harju kirjoitti...

Ymmärrän pointtisi, mutta en itse ottanut animaatiota kovin vakavasti. Minusta se oli lähinnä hauskaa ummehtuneisuuden tuuletusta. ;-)